Australiassa roihuavat paraikaa tuhoisat maastopalot. Kaliforniassa miljoonia ihmisiä jouduttiin evakuoimaan metsäpalojen levitessä asuinaluille. Syyskuussa Bahaman saarille iskeytynyt hurrikaani Dorian vaati yli 60 ihmisen hengen. Kaakkois-Afrikkaan iskeneen Idai-hirmumyrskyn arvioidaan olleen yksi historian pahimmista säähän liittyvistä luonnonkatastrofeista eteläisellä pallonpuoliskolla.
Vuonna 2019 ilmastonmuutoksen vauhdittamat äärimmäiset sääilmiöt ja luonnonkatastrofit ovat aiheuttaneet käsittämättömiä menetyksiä ja vahinkoja lukuisille alueille ja miljoonille ihmisille. Menetyksillä ja vahingoilla tarkoitetaan tilanteita, joissa ilmastonmuutoksen hillintä ei riitä estämään haitallisia vaikutuksia eikä ympäristön muutoksiin ole enää mahdollista sopeutua. Tilanteita, joissa hirmumyrsky imaisee koko elinympäristön tai koti hukkuu nousevan merenpinnan alle.
Miljardien eurojen kysymys kuuluu: kuka korvaa ilmastonmuutoksesta aiheutuneet vahingot ja menetykset?
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja siten myös sen aiheuttamat menetykset ja vahingot kohdistuvat enenevissä määrin eteläiselle pallonpuoliskolle ja maihin, jotka ovat vähiten vastuussa ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta. Yksittäiset maat kärsivät suhteettoman paljon, ja erityisen haavoittuvassa asemassa ilmastonmuutoksen vaikutuksille ovat vähiten kehittyneet maat sekä pienet saarivaltiot.
Miljardien eurojen kysymys siis kuuluu: kuka korvaa ilmastonmuutoksesta aiheutuneet vahingot ja menetykset? Tämä kysymys puhuttaa myös kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.
***
Joulukuun alussa maailman valtiot kokoontuvat YK:n ilmastosopimuksen 25. osapuolikokoukseen Madridiin, jossa yksi pääneuvotteluaiheista on ilmastonmuutoksen aiheuttamat menetykset ja vahingot sekä erityisesti rahoitus vahinkojen ja menetysten korvaamiseen kehittyvissä maissa.
Ei ole ensimmäinen kerta, kun maat kokoontuvat keskustelemaan aiheesta. Menetykset ja vahingot nousivat ensimmäistä kertaa kansainvälisiin keskusteluihin vuonna 2007, ja vuonna 2013 Varsovan ilmastokokouksessa luotiin uusi YK:n ilmastosopimuksen alainen työraide, Varsovan kansainvälinen mekanismi.
Mekanismin tavoitteena on kerätä tietoa siitä, miten alueet voivat valmistautua riskeihin ja vahinkoihin, koordinoida toimintoja, tarjota rahoitusta ja teknistä tukea sekä edistää koulutusta. Tietoa on kerätty, mutta maat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen rahoituksesta.
Rahoituskeskustelussa on kaksi ryhmää: on rikkaat teollisuusmaat, jotka pyrkivät pitkittämään rahoitusvastuun jakoa, ja on kehittyvät maat sekä pienet saarivaltiot, jotka tarvitsevat ripeästi rahoitusta, sillä ilmastonmuutos aiheuttaa jo nyt peruuttamattomia tuhoja näissä maissa.
Emme voi mitenkään korvata menetettyjä ihmishenkiä, kulttuureja tai maailmanperintökohteita.
Mailla on hyvin vaihtelevat voimavarat vastata ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Varsinkin vähiten kehittyneet maat tarvitsevat rahallista tukea ja tässä teollisuusmailla on ilmastonmuutoksen aiheuttajina isot saappaat täytettävänä. Rahoituksen takaaminen menetysten ja vahinkojen korvaamiseksi on tärkeä osa Varsovan mekanismin täytäntöönpanoa, jotta voimme varmistaa ihmisille tukea ilmastonmuutoksen iskiessä tuhoisasti.
***
Kun ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäiset sääolosuhteet tuhoavat koteja, ihmiset jäävät puille paljaille. Vuoden 2019 aikana ilmastonmuutos on pakottanut ennätysmäärän ihmisiä kodeistaan ja määrän arvioidaan kasvavan 22 miljoonaan loppuvuoteen mennessä.
Noin kaksi kolmasosaa ilmastonmuutoksen takia siirtymään joutuneista siirtyy maan sisäisesti ja yksi kolmasosa hakee uutta kotia ja turvaa toisesta maasta. Yksi Varsovan mekanismin osa-alueista on tukea ilmastonmuutoksen takia siirtymään joutuneita, mutta ilman rahoitusta tätä on vaikea toteuttaa.
Viime vuosien sääilmiöt ovat osoittaneet, että ilmastonmuutos aiheuttaa peruuttamattomia tuhoja. Joitakin niistä voimme minimoida ilmastonmuutoksen hillinnällä ja sopeutumisella, jotakin voimme korvata Varsovan mekanismin täytäntöönpanon kautta.
On kuitenkin myös menetyksiä, joita ei ole mahdollista korvata. Vaikka itsekin paljon kirjoitin tässä blogissani kodin ja elinkeinon menettämisestä, on hyvä muistaa, että vahingot ja menetykset eivät rajoitu tähän: emme voi mitenkään korvata menetettyjä ihmishenkiä, kulttuureja tai maailmanperintökohteita.
Siksi meidän on tehtävä kaikkemme niiden menetysten ja vahinkojen korvaamiseksi ja minimoimiseksi, joihin voimme vaikuttaa.