”Kestävä kehitys ei ole riippakivi, vaan muutosvoima opetuksen ytimessä”, avasi Eetti ry:n globaalikasvatuksen koordinaattori Eeva Kemppainen Opettajat kestävän kehityksen muutosagentteina -seminaarin.
Helsingin Musiikkitalon Paavo-salissa järjestetyssä tapahtumassa syvennyttiin lähes 100 hengen voimin kysymyksiin siitä, miten opettajat voivat edistää kestävää kehitystä. Tapahtuma toimi samalla Transformer 2030 -hankkeen päätösseminaarina.
Hankkeen kautta 200 opettajaa on saanut koulutusta YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ja globaalista kansalaiskasvatuksesta. Opettajat ovat osallistuneet ympäri Suomea järjestettyihin koulutuksiin, joiden aikana he ovat toteuttaneet teemoihin liittyviä projekteja tai oppimiskokonaisuuksia omilla työpaikoillaan. Näissä projektitöissä on tuotu hankkeesta saadut tiedot ja taidot arkeen.
Päätösseminaarissa kolmen oppilaitoksen opettajat esittelivät projektejaan. Lisäksi seminaarissa järjestettiin työpaja ja kuultiin apulaisprofessori Arto O. Salosen puhe. Seminaari päätettiin paneelilla oppilaitosten roolista kestävä kehityksen edistäjinä.
Seminaari tarjosi muun muassa nämä kolme oivallusta.
1. Meidän pitää luoda uusia maailmoja
”Jos koulutuksen tarkoituksena on siirtää kulttuuriperimää eteenpäin, niin mitä jos meidän kulttuurimme ei ole kestävää? Meidän pitää luoda uutta kulttuuria ja uusia maailmoja”, totesi tutkija Antti Rajala seminaarissa sen jälkeen, kun kolmen eri oppilaitoksen opettajat olivat esittäneet hankkeen aikana toteuttamiaan projekteja.
Esimerkiksi vaasalaisessa Villin Lännen päiväkodissa toteutetussa projektityössä vahvistettiin pienten lasten luontosuhdetta muun muassa rakentamalla pienille eläimille talvipesiä. Joensuulaisessa koulussa puolestaan rakennettiin tulevaisuuden kylä ja jyväskyläläisessä Alkio-opistossa toteutettiin opiskelijoille vapaa-ajan kerho.
,
Hankkeen koulutuksiin osallistuneet opettajat kertoivat seminaarissa projektitöistään.
Kuva:
Mika Niskanen
,
Opettajat kertoivat oppineensa muun muassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden linkittymisestä toisiinsa ja uusia näkökulmia käsitellä kestävää kehitystä. Lisäksi he kertoivat esimerkiksi oppineensa ymmärtämään yhteistyökumppaneiden, vierailijoiden ja vierailujen merkityksen aikaisempaa paremmin.
Rajalan kommentti kuvasi hankkeen aikana toteutettuja projektitöitä osuvasti – niissä on siirretty eteenpäin kestävää tulevaisuutta rakentavia tietoja ja taitoja.
2. Näkökulmia saa muuttaa – keskustelu ja yhteistyö on olennaista
”Päätimme tulla tähän ryhmään, koska kukaan muu ei tullut. Halusimme pohtia, miksi tätä näkökantaa edustavat henkilöt ajattelevat näin”, totesi Fingon globaalikasvatuksen avustaja Ella Rouhe.
Käynnissä oli päivän kenties hankemaisin osio: työpajat. Osallistujat olivat jakautuneet ryhmiin sen mukaan, mitä mieltä he olivat erilaisista väittämistä tai kysymyksistä. Yksi kysymyksistä koski esimerkiksi ilmastolakkoa, ja siihen liittyvät vaihtoehdot vaihtelivat lakon tuomitsemisesta siihen osallistumiseen.
,
Opettajat jakautuivat seminaarissa ryhmiin keskustelemaan kiperistä kysymyksistä.
Kuva:
Tuomas Tiainen
,
Ryhmiin kokoontuneet henkilöt kävivät kysymyksen pohjalta keskustelua. Sen jälkeen ryhmät perustelivat muille valintansa ja avasivat käymäänsä keskustelua. Lopuksi osallistujilla oli vielä mahdollisuus vaihtaa mielipidettään ja sen mukana myös ryhmäänsä.
”Muutosagentteina teillä on luonnollisesti täysi lupa muuttaa mielipidettänne”, totesi Transformer 2030 -hankkeen projektipäällikkö Charlotta Holmström osion aluksi.
Yksilöiden välisen yhteistyön nosti esiin myös puheen pitänyt kestävän hyvinvoinnin asiantuntija, apulaisprofessori Arto O. Salonen. Hän korosti puheessaan jokaisen ihmisen ja luontokappaleen olevan arvokas. Lisäksi Salonen alleviivasi, että ihmisten tulisi toimi paremman huomisen eteen siten, että jokaisen vahvuudet pääsevät esiin.
”Että jokainen voisi olla kaikkea sitä, mitä omista lähtökohdistaan käsin pystyy luonnollisesti olemaan. Eikö se olisi aika hyvä? Sillä otteella me ratkaisemme sen haasteen, mikä meillä on tulevaisuudessa”, Salonen sanoi.
3. Kaikki on opittua
”Monet asiat elämässä ovat taitoja. Niin myös muiden auttaminen ja aktivismi. Jos emme opettele näitä taitoja, emme osaa niitä”, totesi seminaarin paneelissa opettaja ja tietokirjailija Antti Jauhiainen.
Jauhiaisen esittämä yksinkertainen ajatus on varsin tärkeä. Emme voi toimia aktiivisesti yhteiskunnassa, auttaa muita tai – laajemmin ajateltuna – rakentaa kestävää tulevaisuutta, jos me emme ikinä opi kyseisiä asioita.
,
Keskustelupaneeli Opettajat kestävän kehityksen muutosagentteina -seminaarissa.
Kuva:
Mika Niskanen
,
Kiinnostavassa paneelissa keskityttiin oppilaitosten rooliin kestävän kehityksen edistäjinä. Keskustelijoina olivat Jauhiaisen ohella Paula Mattila Opetushallituksesta, Erkka Laininen OKKA-säätiöstä, Roosa Pajunen Suomen Lukiolaisten Liitosta sekä Anna-Leena Klemetti-Falenius Seurakuntaopistolta
Oppilaitosten näkökulmasta tärkeiksi asioiksi mainittiin esimerkiksi yhdessä oleminen, osallistava toimintakulttuuri, tekemisen ilo sekä toiminnan merkityksellisyys. Keskustelussa korostettiin myös ilmastolakkoilun osalta aikuisten vastuuta. Vaikka nuoret toimivat aktiivisesti ilmaston puolesta, vastuu ja valta päätöksistä ei ole heillä.
Paneelissa nousi esiin myös muun muassa yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. Lisäksi keskustelussa puhuttiin rehtorien ja yksittäisten opettajien merkityksestä.
”Yksittäinen opettaja voi olla koulussa kipuilevalle ja kasvavalle nuorelle ihan äärettömän tärkeä”, totesi paneeliin osallistunut Klemetti-Falenius.
Opettajat kestävän kehityksen muutosagentteina -seminaari järjestettiin Musiikkitalossa 25.11.2019. Transformer 2030 -hanke päättyy tämän vuoden lopulla. Hanke on Fingon koordinoima ja Opetushallituksen rahoittama. Mukana on laaja joukko järjestöjä.
Lisää kuvia Fingon Flickr-tilillä.