Fingon kevätkokous järjestettiin tänä vuonna etänä Helsingin Tiivistämöltä käsin. Osallistujia oli paikalla ennätysmäärä, yhteensä yli 60. Tunnelmaa elävöitti kokousta edeltävä Fingo Lounge, jossa keskustelu järjestöjen tulevaisuudesta kävi vilkkaana.
Viisi uutta jäsentä toivotettiin tervetulleiksi: SaferGlobe ry, Creatura Think & Do Tank ry, Child Hug Uganda – Finland ry, Finlands Svenska Pingstmission rf ja Finnish agri-agency for Food and Forest Development ry. Fingoon liittymisen syinä mainittiin koulutukset, työryhmät, vaikuttavuus ja verkostot. Moni uusi jäsenjärjestö oli tehnyt Fingon kanssa yhteistyötä jo aiemmin.
Varsinaisen kokouksen avasi Fingon puheenjohtaja Liisa Laakso.
”Matkalle on mahtunut monia hienoja onnistumisia. Vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä, ja siksi katse täytyy jo nyt suunnata tuleviin eduskuntavaaleihin”, Laakso sanoi.
Pandemia leimasi koko kulunutta vuotta, mutta korona-ajasta oli hyötyäkin: virtuaalisuuden lisääminen toi mukaan uusia toimijoita Suomesta ja maailmalta.
”Olemme tavoittaneet enemmän ihmisiä kuin olisimme tavoittaneet ilman koronaa”, Fingon toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi arvioi.
Myös Fingon strategiauudistus on nyt saatu maaliin. Strategisiksi painopisteiksi valikoituivat kestävä talous ja ilmasto-oikeudenmukaisuus, uudistumiskykyiset järjestöt sekä viestinnän vahvistaminen.
Kokouksessa hyväksyttiin vaalivaliokunta, joka alkaa hakea sopivaa kokoonpanoa Fingon syksyllä valittavaksi uudeksi hallitukseksi. Vaalivaliokuntaa oli valmistellut nykyinen hallitus, ja sen kokoamisessa huomioitiin Fingon jäsenkunnan monimuotoisuus.
Lopuksi hyväksyttiin Fingon vuoden 2020 toimintakertomus ja tilinpäätös. Samalla esittelyssä oli Fingon ohjelmatukihakemus vuosille 2022-2025.
Kuva:
Paula Lounasheimo
Kokousta edeltävän keynote-puheen piti Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva. Dufva nostin esiin pinnalla olevan trendin, joka läpileikkaa myös Fingon työtä: tulevaisuuteen vaikuttamisen.
”Tulevaisuus ei vain tapahdu. Vaikka maailma on täynnä ristiriitoja ja epävarmuutta, tulevaisuutta tehdään yhdessä joka päivä”, Dufva sanoi.
Megatrendien hahmottaminen on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on tunnistaa trendien keskeisiä jännitteitä. Näissä kipukohdissa käydään kaikkein kiinnostavimmat ja vaikuttavimmat keskustelut tulevaisuudesta, Dufva arvioi.
Keskeinen kysymys onkin: Miten voimme kuvitella toisenlaisia tulevaisuuksia, siis sellaisia, joita emme ole aiemmin edes osanneet kuvitella? Tällaista kuvittelua eittämättä tarvitaan – ja sen pohjalta nousevaa toimintaa.
”Se, miten onnistumme ekologisessa jälleenrakentamisessa, ei tule määrittelemään vain tätä vuosikymmentä, vaan koko tulevaa vuosisataa. Meidän täytyy haastaa omaa maailmankuvaamme, tarkentaa ja kiteyttää sitä, mikä on meille oikeasti tärkeää ja mitä todella haluamme saada aikaan.”