Järjestöt tekevät monipuolista työtä ihmisoikeuksien puolesta. Ihmisoikeudet ovat jokaiselle yhtäpitävästi kuuluvia oikeuksia, joiden tarkoituksena on taata kaikille ihmisarvoinen elämä. Lähtökohtaisesti kaikki Suomen tukema kehitysyhteistyö on ihmisoikeusperustaista eli ihmisoikeuksien toteuttaminen on toiminnan lähtökohtana.
Suomen Lähetysseura, Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS ja Kirkon Ulkomaanapu kertoivat tekemänsä ihmisoikeustyön konkreettisista tuloksista.
”Kansalaisyhteiskunnan tilaa on kavennettu monissa maissa, ihmisoikeusloukkauksista on tullut yleisesti enemmän hyväksyttyjä ja siksi paikallisten toimijoiden ja aloitteiden tukeminen on yhä tärkeämpää. Ihmisoikeudet eivät ole saavutettu etu, vaan niiden eteen tulee tehdä jatkuvasti töitä, monella tasolla”, toiminnanjohtaja Kim Remitz KIOSista kertoo.
Nostoja järjestöjen työn tuloksista ihmisoikeuksien puolesta
- Yli 100 000 syrjityllä on paremmat mahdollisuudet oman elinkeinonsa, elämänsä, tai oikeuksiensa edistämiseksi.
- 85 500 yhteisön jäsenellä on nyt aiempaa enemmän tietoa ihmisoikeuksista ja syrjittyjen ryhmien oikeuksista.
- 2000 köyhää tai syrjittyä ihmistä sai oikeusapua tai neuvontaa.
- Yli 300 pidätettyä vapautui Liberiassa vankien oikeuksia puolustavan hankkeen tarjoaman oikeusavun ansiosta.
Syrjittyjen ihmisryhmien tietoisuus oikeuksistaan on lisääntynyt
Suomen Lähetysseura puolustaa erityisesti syrjittyjen ihmisarvoa ja -oikeuksia. Työtä tehdään muun muassa tiedottamalla ja kouluttamalla – lähes 9000 päättäjän tietoisuus syrjittyjen oikeuksista parani työn tuloksena vuonna 2018.
”Yli 100 000 syrjityllä ihmisellä on nyt paremmat mahdollisuudet edistää omaa elämäänsä, elinkeinoaan ja oikeuksiaan. Koulutusten, kotikäyntien ja tapaamisten ansiosta syrjityt ihmisryhmät, kuten alakastiset, etniset vähemmistöt, naiset ja vammaiset, saivat tietoa omista oikeuksistaan. Myös muu yhteisö sai tietoa syrjittyjen oikeuksista, mikä auttaa ennaltaehkäisemään syrjintää. Lisäämme työllämme myös päättäjien tietoisuutta syrjittyjen ryhmien tilanteesta ja päättäjien vastuusta taata näiden ryhmien oikeudet”, kertoo kehitysyhteistyöpäällikkö Katri Leino-Nzau Suomen Lähetysseurasta.
Esimerkiksi Nepalissa dalit Kesh Maya Gayak on mukana Lähetysseuran tukemassa yhteisöryhmässä ja toimii kastisyrjinnän poistamiseksi. Dalitit ovat Nepalin kastijärjestelmässä alimpana olevaa ihmisryhmää. Kastijärjestelmä jakaa ihmiset syntyperän mukaan eri ryhmiin, joilla on erilaiset oikeudet ja velvollisuudet. Kasti määrittää esimerkiksi millaista työtä henkilö voi tehdä ja kenen kanssa voi mennä naimisiin. Daliteja on pidetty perinteisesti epäpuhtaina ja saastuttavina muille kasteille.
Kesh Maya on kokenut syrjintää koko elämänsä. Hän kertoo saaneensa yhteisöryhmästä itseluottamusta ja rohkeutta. Hänen johdollaan dalitit ovat uhmanneet syrjiviä käytäntöjä. Kesh Maya suhtautuu toiveikkaasti myös kastisyrjinnän vastaisen työn edistymiseen.
”Nykyään koulutetut yläkastiset ihmiset tulevat tällaiseen pieneen kylään ja kysyvät minulta neuvoa yhteisön kehittämisestä. Siitä olen iloinen.”, hän kertoo.
Nepalissa lähes puolet daliteista elää köyhyysrajan alapuolella. Vaikka edistysaskeleita on otettu ja Nepalin perustuslaki kieltää kastisyrjinnän, dalitit kohtaavat edelleen monenlaista syrjintää. Globaalisti kastiin perustuva syrjintä koskettaa arviolta 260 miljoonaa ihmistä.
Tukea paikallisille hankkeille ihmisoikeuksien puolustamiseen
Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOSin mukaan ihmisoikeudet ovat edellytys kestävälle rauhalle ja kehitykselle, eriarvoisuuden vähentämiselle, yhteiskunnallisten ristiriitojen sekä inhimillisen kärsimyksen estämiselle. KIOS tukee ihmisoikeuspuolustajien työtä kuudessa maassa Itä-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa ja vahvistaa ihmisoikeuksien toteutumista tukemalla paikallisten järjestöjen työtä kehittyvissä maissa.
”KIOS tukee ja rahoittaa työllään paikallista kansalaisyhteiskuntaa ja sen aloitteita oman alueensa ongelmien ratkaisemiseksi”, kertoo Remitz KIOSilta.
KIOSin tuella yhteensä 24 000 haavoittuvassa asemassa olevaa ihmistä sai tietoa oikeuksistaan. Lisäksi 800 viranomaista sai tietoa ihmisoikeuksista ja niihin liittyvistä velvollisuuksistaan ja 2 000 köyhää tai syrjittyä ihmistä sai oikeusapua tai neuvontaa. KIOSin tukemien 13 hankkeen puitteissa julkaistiin myös 17 ihmisoikeusraporttia ja 10 yhteiskunnalliseen muutokseen tähtäävää oikeuskannetta eteni oikeudessa.
Rohingya-kansan kärsimykset kansainväliseen tietoisuuteen
KIOS on tukenut kahden aasialaisen kansalaisjärjestön yhteishanketta, joka pyrki nostamaan Myanmarin rohingya-vähemmistöön kohdistuvan kansanmurhan kansainvälisen yhteisön huomion kohteeksi ja asialistalle. Työn ansiosta Rohingya-kansan kärsimykset ovat nousseet kansainväliseen tietoisuuteen.
Rakhinen osavaltiossa Myanmarissa asuvat rohingyat ovat syrjitty ja vainottu etninen ja uskonnollinen vähemmistö. Elokuusta 2017 lähtien Myanmarin turvallisuusjoukkojen väkivaltaisuudet rohingyoja kohtaan kiihtyivät. Rohingyojen kyliä tuhottiin, naisia joukkoraiskattiin, lapsia ja perheenjäseniä poltettiin kuoliaiksi taloissaan tai ammuttiin Myanmarin armeijan leireillä. Yli 700 000 rohingyaa on paennut Myanmarista Bangladeshiin, missä he tällä hetkellä asuvat ylikansoitetuilla pakolaisleireillä.
KIOSin tukemassa hankkeessa Asian Legal Resource Centre (ALRC) teki yhteistyötä bangladeshilaisen ihmisoikeusjärjestön Odhikarin kanssa. Järjestöt keräsivät tietoa tilanteesta ja hankkivat Bangladeshin pakolaisleireillä todistajanlausuntoja sadalta rohingya-pakolaiselta heihin kohdistuneista ihmisoikeusloukkauksista. Tiedot toimitettiin sekä YK:lle että kansainväliselle rikostuomioistuimelle (ICC) ja ne saivat huomiota myös kansainvälisessä lehdistössä. Marraskuussa 2019 ICC päätti jatkaa tutkintaa Myanmarissa rohingya-kansaa kohtaan tehdyistä rikoksista.
Oikeuden avulla vauvasieppauksia vastaan Ugandassa
Ugandassa KIOS on tukenut paikallista kansalaisjärjestöä Center for Health, Human Rights and Development (CEHURD) viemään oikeuteen tapauksen, jossa vastasyntynyt vauva katosi maan suurimmassa sairaalassa. Kun kaksosia odottanut äiti heräsi nukutuksesta, hänelle väitettiin, että toinen lapsista oli kuollut. Ugandan sairaaloissa vastasyntyneiden katoaminen ei ole epätavallista. Köyhyys, korruptio ja heikko lainsäädäntö tekevät maasta otollisen kohteen ihmiskaupalle.
Päätöksessään vuonna 2017 oikeus määräsi, että sairaalan pitää parantaa vauvojen turvallisuutta. Sairaala määrättiin myös maksamaan pariskunnalle rahallinen korvaus ja järjestämään psykologista tukea. CEHURDin työn tuloksena sairaala paransi turvallisuuskäytäntöjään. Nyt vastasyntyneet rekisteröidään ja he saavat rannekkeen, joka yhdistää vauvan äitiinsä. Sairaala loi myös käytännöt kuolintapausten rekisteröimiselle. Terveydenhoitohenkilökuntaa ja poliisia on myös koulutettu ja asiasta on tiedotettu, joten tapaus voi vaikuttaa koko maan vastasyntyneiden turvallisuuteen ja äitiysterveyteen.
Jennifer Musimentan toinen kaksosvauva katosi synnytyssairaalassa. KIOSin tuella paikallinen järjestö vei tapauksen oikeuteen ja sai aikaan parannuksia sairaalan käytäntöihin. Kuva: KIOS / CEHURD
KIOS kertoo olevansa yksi harvoista, ja Suomen ainoa organisaatio, joka on keskittynyt ihmisoikeusjärjestöjen rahoittamiseen.
“Järjestöt tekevät työtä, joka menee suoremmin ihmisten hyödyksi kuin monet kehittyvien maiden hallinnon kautta annetut tuet. Samalla se antaa paikallisille ihmisille mahdollisuuksia parantaa itse omaa ja yhteisönsä tilannetta aktiivisesti”, sanoo Remitz.
Ihmisoikeustyötä vankien hyväksi Liberiassa
Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on tukenut vankien ihmisoikeuksia Liberiassa vuoden 2017 alusta. Vankilat ovat Liberiassa ahtaita, ja niissä on moninkertainen määrä vankeja laitosten kapasiteettiin nähden. Olosuhteet ovat karut, muun muassa saniteettitilat ovat puutteellisia ja terveyspalveluja ei juuri ole.
Laittomat pidätykset ovat maassa merkittävä ongelma, ja monet pidätetyt joutuvat odottamaan oikeudenkäyntiä hyvin pitkään. Vaikka Liberia on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin vankien kohtelusta, pahoinpitelyä, hyväksikäyttöä ja korruptiota esiintyy. Vangeilla ja omaisilla ei välttämättä ole tietoa lakipykälistä tai vankien oikeuksista.
KUA on työskennellyt yhdessä paikallisten ihmisoikeusjärjestöjen kanssa ja järjestänyt koulutuksia laillisuusperiaatteesta ja kansainvälisistä ihmisoikeusstandardeista poliiseille, vankiloiden ja oikeuslaitoksen työntekijöille sekä yhteisöille. Yhteensä 151 poliisia ja vanginvartijaa, 353 oikeudenkäyntiä odottavaa pidätettyä ja 14 oikeusjärjestelmän edustajaa sai koulutusta muun muassa ihmisoikeuksista. Hanke on lisännyt vuoropuhelua ja tiedonjakamista sidosryhmien kesken. Lisäksi haavoittuvassa asemassa oleville, erityisesti naisille ja nuorille, on tarjottu oikeusapua.
”Yli 300 pidätettyä vapautui Liberiassa vankien oikeuksia puolustavan hankkeen tarjoaman oikeusavun ansiosta vuosina 2017–2019. Lisäksi koulutusta ihmisoikeuksista ja lainsäädännöstä järjestettiin 45 yhteisössä ja aihetta käsiteltiin myös radio-ohjelmissa”, kertoo kansainvälisen työn johtaja Marja Jörgensen Kirkon Ulkomaanavusta.
Viranomaisia hankkeen aloitustapahtumassa – Kakata Prison Margibin läänissä. Kuva: Kirkon Ulkomaanapu
Järjestön tuella paikallisten ihmisoikeusjärjestöjen edustajat ovat myös osallistuneet Genevessä YK:n ihmisoikeuskomitean Liberian maa-arviointiin ja verkostoituneet muiden ihmisoikeusjärjestöjen ja -toimijoiden kanssa. Vaikuttamistyötä on tehty niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti.
Huhtikuussa 2019 käynnistyneen jatkohankeen tavoitteena on puolustaa ja suojella pidätettyjä, joiden oikeuksia loukkaavat muun muassa laittomat pidätykset, pitkittyneet pidätysajat, epäinhimilliset olosuhteet, seksuaalinen ja sukupuolittunut väkivalta sekä oikeusavun puute. Hanke edistää vankien oikeuksia vahvistamalla oikeussektorin toimijoiden osaamista ja vaatimalla kansallisten ja kansainvälisten standardien noudattamista.
Vuoden 2018 alusta työtä on jatkanut KUA:n paikallisten työntekijöiden perustama kansalaisjärjestö SHED (Serving Humanity for Empowerment and Development) yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa. KUA on jatkanut SHEDin työn tukemista. Työn on rahoittanut Euroopan Unionin demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentti The European Instrument for Democracy and Human Rights (EIDHR).
”Tämä on hyvä esimerkki siitä, millaista muutosta yksittäinen hanke voi saada aikaan. Järjestöt pystyvät tukemaan paikallisten toimijoiden työtä, ja näin edistämään ihmisoikeuksien toteutumista”, kertoo Jörgensen.