Komissaari Jutta Urpilaisen mukaan ilmoilla on nyt mega-luokan kysymys: kuinka onnistumme rakentamaan polun koronakriisistä vuoteen 2030, johon mennessä valtioiden tulisi saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet?
”Meidän täytyy ottaa koronapandemian takia vielä isompi harppaus – kehityshyppy – jotta voimme saavuttaa asettamamme tavoitteet. Tämän tiekartan rakentamisessa kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli erityisesti vahvan kenttätietonsa ja osaamisensa pohjalta. Usein kehitysjärjestöt tietävät parhaiten, mitä kumppanimaissa tapahtuu”, Urpilainen sanoi.
Urpilainen toi esiin webinaarissa esimerkiksi myös komission uuden esityksen EU:n pitkän aikavälin budjetista. Siinä ulkosuhteisiin tulisi lisää niin kutsuttua Next Generation EU -elvytysrahoitusta 15,5 miljardia euroa, josta 5 miljardia ohjataan humanitaariseen apuun. Jäsenmaat päättävät asiasta tulevien kuukausien aikana. Urpilainen sanoi lisäksi pitävänsä erittäin tärkeänä, että kansalaisjärjestöjä konsultoidaan EU:n kumppanimaissa, kun kehitysyhteistyön ohjelmointi alkaa.
Järjestöjen rooli on tärkeä
Komissaari Urpilaisen myönteinen asenne kansalaisyhteiskuntaa ja sen merkitystä kohtaan ilmeni läpi webinaarin. Hän painotti erityisesti järjestöjen kykyä toimeenpanna ohjelmia ja välittää tietoa kehittyvistä maista.
Urpilainen kertoi myös pyrkineensä tapaamaan aina vierailuillaan kumppanimaissa nuoria ja kansalaisjärjestöjä. Tällä tavalla hän kuulee myös muita kuin valtion virallisen äänen ja voi viedä viestejä eteenpäin.
Urpilaiselle esitettiin webinaarissa myös kysymys kansalaisyhteiskunnan tilan vahvistamisesta ja turvaamisesta globaalissa etelässä. Hän totesi tuovansa asiaa esiin eri keskusteluissa.
”Vahvat kansalaisjärjestöt voivat herättää myös huolta poliittisissa päättäjissä. Sekin pitää tiedostaa ja miettiä, että miten vastaamme siihen. Tavoitteestamme kansalaisyhteiskunnan tilan vahvistamisessa emme kuitenkaan sen takia luovu – päinvastoin”, Urpilainen sanoi.
Kumppanuutta korostetaan
Urpilainen on toiminut komissaarina viime syksystä lähtien. Ensimmäisen puolen vuoden aikana etenkin suhteet Afrikkaan korostuivat EU:n uuden Afrikka-strategian myötä. Urpilaisen mukaan järjestöjä kuultiin strategiaa laadittaessa, mutta tarkoituksena on jatkaa keskustelua järjestöjen kanssa. Strategia on tarkoitus vahvistaa lokakuussa EU:n ja Afrikan Unionin huippukokouksessa.
”Näemme strategian ennemmin prosessin alkuna kuin loppuna. Laajemmat konsultaatiot on tarkoitus aloittaa kesäkuussa – toivottavasti myös suomalaiset kansalaisjärjestöt voivat osallistua”, Urpilainen sanoo.
Urpilainen kertoi myös komission koonneen 23 miljardia euroa kehitysrahoitusta EU:n kumppanimaiden tukemiseen koronapandemian takia. Liikkumatilaa on ollut vähän, koska eletään budjettikauden viimeistä vuotta. Varat on kerätty suurimmaksi osin uudelleenkohdentamalla rahoitusta. Rahoituksella on kolme tavoitetta: humanitäärinen apu, terveydenhuollon- ja ruokajärjestelmien tukeminen sekä sosioekonomisten seurausten hoitaminen.
”Näen järjestöjen roolin todella tärkeänä näiden ohjelmien toimeenpanossa eri kumppanimaissa”, Urpilainen painotti.
Kysymyksiä tasa-arvosta ja tukiverkoista
Järjestöjä kiinnosti kuulla esimerkiksi komissaarin näkemyksiä tasa-arvon, yhteiskunnan turvaverkkojen, yritysvastuun ja kansalaisyhteiskunnan tilan edistämisestä sekä nuorisotyöttömyyden vähentämisestä globaalissa etelässä. Esimerkiksi koronapandemia on lisännyt naisiin kohdistuvan väkivallan määrää, ja pandemian takia satoja miljoonia nuoria on jäämässä työttömiksi.
”Kumppanimaiden tukeminen tämän kriisin keskellä on tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. Sekä työllisyydellä että yhteiskunnan turvaverkoilla on suora kytkös yhteiskunnan vakauteen ja turvallisuuteen. Me pystymme esimerkiksi ohjelmien kautta satsaamaan koulutukseen ja muuhun inhimilliseen pääomaan”, Urpilainen sanoi ja lisäsi, että myös yritykset tulee saada investoimaan Afrikkaan.