Kehitysmaiden ilmastorahoista päätetään kehysneuvotteluissa

Hallitus ei ole vielä päättänyt, ottaako se kehitysmaille luvatut ilmastorahat Suomen jo aikaisemmin lupaamista kehitysyhteistyövaroista, ilmenee valtioneuvoston vastauksesta asiaa koskevaan kirjalliseen kysymykseen. Rahoista päätetään käytännössä kehysneuvotteluissa tiistaina 23. maaliskuuta.

Teksti: Pasi Nokelainen

EU lupasi Kööpenhaminan ilmastokokouksessa yhteensä 7,2 miljardia euroa kehitysmaiden ilmastonmuutosongelmien helpottamiseen vuosina 2010-2012. Suomen osuus tästä niin sanotusta lyhyen aikavälin ilmastorahoituksesta on 110 miljoonaa euroa.
Kööpenhaminan sitoumuksen mukaan varojen tulee olla ”uusia ja lisäisiä” suhteessa kehitysapuun.
Keskustan Aila Paloniemi ja 15 muuta kansanedustajaa kysyivät jättämässään kirjallisessa kysymyksessä ”miten valtioneuvosto aikoo kattaa ilmastorahoituksen vuodelle 2010 ja toteutuuko rahoitus niin, että se ei vähennä köyhyyden vähentämiseen käytettäviä kehitysyhteistyövaroja?”.
Valtioneuvoston puolesta kysymykseen vastasi perjantaina 19. maaliskuuta ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen. Vastauksessaan ministeri Väyrynen toteaa, että hallitus päättää ”rahoituksesta ja jaksottamisesta vuosille 2011–12 kevään kehysriihessä ja vuoden 2010 osalta tarpeen mukaan lisätalousarvion kautta”.
Afrikan koulutus- ja terveyshankkeet vaarassa
Suomi on sitoutunut useissa kansainvälisissä yhteyksissä nostamaan köyhyyden vähentämiseen tarkoitetut kehitysyhteistyövarat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. Kansalaisjärjestöjen pelkona on, että Kööpenhaminassa luvatut rahat lasketaan osaksi näitä vanhoja sitoumuksia.
Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi, ettei tuki Afrikalle sekä koulutus- ja terveyshankkeille kasva suunnitellusti, kun rahoituksen painopiste siirtyisi muun muassa Aasiaan ja vesisektorille.
”Ilmastonmuutoksen sopeutumis- ja hillitsemistoimet on tärkeää saada käyntiin pikaisesti köyhimmissä maissa, mutta peittoa ei kannata jatkaa leikkaamalla sitä toisesta päästä. Selkeintä olisi tehdä lisäbudjetti tälle vuodelle ja budjetoida seuraavien kahden vuoden rahat omalle momentilleen”, sanoo kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi Kepasta.
Suomen hallituskin viittaa vastauksessaan  Kööpenhaminan sitoumukseen siitä, että ilmastorahoitus on uutta ja lisäistä suhteessa kehitysapuun.
”Periaatteesta täytyy pitää kiinni, sillä ilmastorahoissa on oikeastaan kyse vahingonkorvauksesta. Teollisuusmaat ovat saastuttaneet enemmän kuin oman osansa yhteisestä ilmastosta”, toteaa Nahi.

Lisää tietoa aiheesta:

Kirjallinen kysymys ja vastaus eduskunnan verkkosivuilla
Kepan uutisanalyysi 12.2.2010: Miten ”uusi” ilmastoraha määritellään?
Kepan uutisanalyysi 9.2.2010: Uutta vai vanhaa? Suomen ilmastorahasta päätetään nyt.

Kepa.fi 18.12.2009: Onko Suomen ilmastoraha ”uutta” vai ”vanhaa”?