Teloitukset kiihtyvät Egyptissä

GORDAN/SHUTTERSTOCK
IPS — Egyptissä tuomittiin viime vuonna kuolemaan 269 ihmistä, 86 enemmän kuin vuonna 2008. Ihmisoikeusjärjestöt syyttävät hallitusta otteiden koventamisesta.
”Mitään tällaista ei ole nähty 200 vuoteen. Luvut ovat hälyttäviä. Yksi tuomari määräsi kerralla 24 ihmistä hirteen, ja toinen tuomitsi 10 henkeä kuolemaan”, Nasser Amin sanoo.
Hän johtaa Kairossa keskusta, joka puolustaa riippumatonta oikeuslaitosta arabimaissa.
Kuolemantuomio yli 40 rikoksesta
Kuolemanrangaistuksen käyttö on lisääntynyt Egyptissä presidentti Hosni Mubarakin vuonna 1981 alkaneella valtakaudella.
Aiemmin teloitettavaksi joutui harkitusta murhasta tai rikoksista valtiota vastaan, mutta nykyään tuomio kattaa yli 40 rikosnimikettä huumekaupasta raiskaukseen ja tuhopolttoon.
”Hallitus on yrittänyt 20 viime vuoden ajan ratkoa sosiaalisia ongelmia pidentämällä kuolemalla rangaistavien rikosten listaa”, Amin sanoo.
Eräs kansanedustaja ehdotti hiljan julkisia teloituksia Kairon keskustan Tahrir-aukiolla.
Sosiologien mukaan rikollisuuden kasvu Egyptissä heijastaa taloudellisten ja sosiaalisten olojen heikkenemistä sekä voimistuvaa tunnetta eriarvoisuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta. Maailman talouskriisi on pahentanut tilannetta.
Maaliskuun lopulla ilmestynyt sosiaalisen kehityksen raportti listaa väestönkasvun, korkean työttömyyden, alhaiset palkat ja perheiden hajoamisen rikollisuuden syiksi.
Laajalle levinnyt korruptio ja oikeusjärjestelmän epäluotettavuus ajavat myös ihmisiä ottamaan oikeuden omiin käsiinsä.
Tunnustus hankittu kiduttamalla?
Egypti vastusti kuolemanrangaistuksesta luopumista, kun YK:n yleiskokous hyväksyi asiaa koskevan päätöslauselman joulukuussa 2007.
”Kuolemanrangaistus toimii pelotteena, varsinkin murhiin liittyen”, oikeusministeri Mufid Shehab vakuutti hiljan.
”Oikeudenkäynti on varmuudella rehellinen kaikissa portaissa, eikä syytettyä teloiteta, ennen kuin mufti [islamilainen laintulkitsija] on punninnut tapauksen.”
Egyptin laki vaatii, että valtion nimittämä suurmufti arvioi jokaisen kuolemantuomion yhteydessä, että tuomioa on linjassa islamin sharia-lain kanssa. Sharia rankaisee kuolemalla neljästä rikoksesta: harkitusta murhasta, aseellisesta ryöstöstä, uskottomuudesta ja uskostaluopumisesta.
Muftin mielipide ei ole sitova, mutta vain presidentti voi lieventää tuomiota ja antaa armahduksen.
Kuolemantuomion vastustajat väittävät, etteivät oikeudenkäynnit ole Egyptissä reiluja. Tunnustus on usein hankittu kiduttamalla, ja vuodesta 1981 voimassa olleet poikkeuslait sallivat siviilien tuomitsemisen sotilastuomioistuimissa ilman valitusoikeutta.
Rikostuomioistuimen antamasta kuolemantuomiosta voi valittaa, mutta hylkäystuomioistuin ei tutki tapausta uudelleen vaan tyytyy tarkistamaan oikeusprosessin kulun.
Pelotevaikutus ei ehkäise rikoksia
Egyptin ihmisoikeusjärjestön puheenjohtaja Hafez Abu Seada on huolissaan korruptiosta ja piittaamattomuudesta poliisivoimissa, koska ne lisäävät riskiä teloittaa viattomia.
”Kuolema on ainoa tuomio, jota ei voi muuttaa. Teloituksen jälkeen ei voi puhua virheistä”, hän huomauttaa.
Ihmisoikeusjuristi Negad el-Borai sanoo kokemuksen osoittaneen, että kuolemantuomion pelotevaikutus ei ehkäise rikoksia.
”Hallitus ulotti kuolemantuomion huumerikoksiin yli 20 vuotta sitten, mutta hasista myydään enemmän kuin koskaan. Ongelmien ratkaisemiseksi on mentävä niiden juurille”, hän patistaa.
Egypti on valtio Pohjois-Afrikassa
Asukkaita 83 miljoonaaAlle 2 dollarilla päivässä eläviä 18,4%Yli 15-vuotiaista lukutaidottomia 33,6%Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 123/182(Lähde: YK)