HECTOR CONESA/SHUTTERSTOCK
Talouden taantuman aiheuttama kansantalouksien pieneneminen sai bruttokansantuloon (BKTL) suhteutetut kehitysyhteistyövarat (ODA, Offical Development Assistance) näyttämään kasvua vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna. OECD:n kehitysapukomitea DACiin kuuluvien valtioiden kehitysapumaksatusten osuus nousi nimittäin vuoden 2008 0,30 prosentista 0,31 prosenttiin vuonna 2009. OECD julkisti tiedot tänään 14.4.
Suhteellisesta kasvusta huolimatta todellisia dollarimääriä tarkasteltaessa OECD-DAC-maiden apu kuitenkin laski vajaalla 3 miljardilla. Vuoden 2009 maksatukset olivat 119,6 miljardia dollaria.
OECD:n pääsihteeri Angel Gurría piti kehitysyhteistyömäärärahojen prosenttiosuuden kasvua
myönteisenä ja kehottaa avunantajia parantamaan entisestään suoritustaan, taloudellisista haasteista huolimatta.
”Vuosituhattavoitteiden saavuttaminen vaatii suuria ponnisteluja”, Gurría sanoo. ”Tällä hetkellä apu on keskimäärin alle prosentti OECD-valtioiden menoista, vaikka se on sijoituskohde,
jonka tuotot ovat suuria koko maailmalle.”
Rahassa mitaten suurimmat kehitysavun antajat olivat Yhdysvallat, Ranska, Saksa, Britannia ja Japani.
BKTL:ään suhteutettuna kärjessä olivat puolestaan Ruotsi, Norja, Luxemburg, Tanska ja Hollanti. Nämä viisi maata ovat ainoat, jotka ovat ylittäneet YK:ssa sovitun 0,7 prosentin tavoiteluvun.
Pohjoismaat kasvattivat apuaan
Määrärahakehitys näytti varsin edellisen kaltaiselta myös tarkasteltaessa vain DACiin kuuluvia 15 EU-maata (Belgia, Britannia, Espanja, Hollanti, Italia, Itävalta, Irlanti, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska). EU on edelleen maailman suurin
avunantaja 67 miljardin dollarillaan, mikä on 56 prosenttia vuoden 2009 kokonaisavusta.
Vaikka EU-maiden apu oli vajaat 4 miljardia dollaria edellisvuotta pienempi, suhteutettuna kutistuneisiin kansantalouksiin avun BKTL osuus kasvoi vuoden 2008 0,43 prosentista 0,44 prosenttiin.
Sitoutumisessa kehitysapuun oli myös maiden kesken selviä eroja. Kuuden EU-maan prosenttiosuus BKTL:sta pieneni jopa kansantalouden kutistumisen jälkeen, näiden joukossa esimerkiksi Saksa, Italia ja Irlanti.
Samaan aikaan muutamat maat kasvattivat sekä apunsa suhteellista osuutta että absoluuttista rahamäärää haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Suurimpia nostajia olivat Britannia sekä Ranska, jonka avun kasvusta merkittävä osa oli lainarahaa kehitysmaille.
Myös Pohjoismaat kunnostautuivat vuonna 2009. Eniten apuaan nosti Norja, joskin osittain kyseenalaisin keinoin. (Ks. myös Norja nosti apubudjettinsa ennätyskorkealle – kyseenalaisin keinoin). Ruotsin kehitysmaksatukset nousivat 7,4 prosentilla ja Tanskan 4,2
prosentilla.
Suomi nosti apuaan peräti 13,1 prosentilla, mikä tarkoittaa 1 116 miljoonan dollarin avun kasvua 1 286 miljoonaan dollariin (=923,6 miljoonaa euroa). (Ks. Pakolaiskulujen paisuttelu
pelättyä pienempää.)
”Kyse on poliittisesta tahdosta”
Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan kehityspoliittinen sihteeri Niina Pitkänen kehuu Suomen panosta ja muistuttaa, että taloudellisesti vaikeina aikoina apu on kehitysmaille entistäkin tärkeämpää.
”Osa DAC-maista – Suomi mukaan lukien – on vaikeista taloudellisista tilanteistaan huolimatta kyennyt nostamaan apuaan, ja se jos mikä osoittaa, että kehitysyhteistyössä on pohjimmiltaan kyse poliittisesta tahdosta.”
Pitkänen kuitenkin muistuttaa, että YK:ssa sovitusta yhteisestä tavoitteesta, jonka mukaan kehitysapu nousisi vuoteen 2015 mennessä 0,7 prosenttiin kunkin maan bruttokansantulosta, ollaan edelleen kaukana.
”Myös kehitysavun kasvu Afrikkaan on askel oiekaan suuntaan. DAC kuitenkin ennustaa, että Gleneaglessa Afrikalle luvatusta 25 miljardin dollarin lisäavusta vain reilusti alle puolet tullaan todellisuudessa maksamaan. Liian monet avunantajamaat ovat livenneet tavoitteissaan”, Pitkänen sanoo.
Omassa lehdistötiedotteessaan OECD näkee luvuissa – puutteista huolimatta – paljon hyvää. Raportissa nostetaan muun muassa esiin se, että vuosien 2004-2009 välillä ODA on noussut 30 prosentilla, ja vuosi 2010 mukaan lukien nousun odotetaan olevan 36 prosenttia.
OECD myös korostaa, että kun rahan arvossa tapahtuneet muutokset sekä inflaatio otetaan luvuista pois, vuoden 2009 kehitysyhteistyöbudjettien absoluuttiset rahamäärät ovatkin leikkautumisen sijaan kasvaneet 0,7 prosenttia.
Tarkoitushakuiselta haiskahtava laskutapa herättää kuitenkin kysymyksen, miksi apuvaroista kuorittaisiin rahanarvon muutokset ja inflaatio pois? Tällainen laskutapa tuskin toimisi arkielämässäkään.
OECD:n kehitysapukomitea DACiin kuuluvien valtioiden kehitysyhteistyöbudjetit (ODA) vuonna 2009.
DAC-valtio
% / BKTL
ODAmiljoonaa dollaria
Ruotsi
1,12
4 546
Norja
1,06
4 086
Luxemburg
1,01
403
Tanska
0,88
2 810
Hollanti
0,82
6 425
Belgia
0,55
2 601
Suomi
0,54
1 286
Irlanti
0,54
1 000
Britannia
0,52
11 505
Sveitsi
0,47
2 305
Ranska
0,46
12 421
Espanja
0,46
6 571
Saksa
0,35
11 982
Kanada
0,30
4 013
Itävalta
0,30
1 146
Australia
0,29
2 761
Uusi-Seelanti
0,29
313
Portugali
0,23
507
Yhdysvallat
0,20
28 665
Kreikka
0,19
607
Japani
0,18
9 480
Italia
0,16
3 314
Korea
0,10
816
Yhteensä
0,31
119 573
(Lähde: OECD.)
Lisää tietoa aiheesta
OECD:n tiedote vuoden 2009 kehitysapumaksatuksista
OECD 14.4.2010: Development aid rose in 2009 and most donors will meet 2010 aid targets.
Järjestöjen kannanottoja OECD:n tiedotteeseen
Eurooppalaisten velka- ja kehityskysymysten parissa työskentelevien järjestöjen verkoston Eurodadin lehdistötiedote 14.4.2010: ODA 2009: Poverty on the up as EU aid falls.
Eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteenliittymän CONCORDin lehdistötiedote OECD:n tilastojen johdosta 14.4.2010: Broken EU aid promises push MDGs out of reach.
Kepan aiheeseen liittyviä uutisia ja tiedotteita
Kepa.fi 11.3.2010: Pakolaiskulujen paisuttelu
pelättyä pienempää.
Kepa.fi 18.2.2010: OECD: DAC-maat eivät saavuta
apulupauksiaan.
Kepan tiedote 5.2.2010: Suomesta tulossa oman kehitysapunsa suurin vastaanottajamaa.
Kepa.fi 30.12.2009: Norja
nosti apubudjettinsa ennätyskorkealle – kyseenalaisin keinoin.