Gallup: Suomalaisten mielestä kehitysapua käytetään järkevästi

Talouden tila heijastuu UM:n vuotuiseen mielipidemittaukseen: kehitysapua ollaan aiempaa valmiimpia leikkaamaan. Silti yli 80 prosenttia vastaajista pitää edelleen kehitysyhteistyötä tärkeänä ja liki puolet haluaa Suomen saavuttavan pian 0,7 prosentin tavoitteen.

Teksti: Sanna Jäppinen

Tutkimuksen perusteella ei voi sanoa, että Suomessa olisi laajoja kehitysyhteistyötä vastustavia ryhmiä – nettikeskustelujen perusteella syntyy usein vinoutunut käsite mielipiteistä, arvio Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta keväistä Kankkulan kaivo -polemiikkia.

Tutkimuksella hän viittasi ulkoministeriön teettämään kehitysyhteistyön mielipidemittaukseen, joka julkistettiin 14. heinäkuuta. Vuosittain tehtävä gallup osoittaa, että suomalaisten mielestä kehitysyhteistyömäärärahat käytetään järkevästi ja yli 80 prosenttia vastaajista pitää kehitysapua erittäin tai melko tärkeänä.

Vaikka selkeä enemmistö on sitä mieltä, että rikkaiden maiden tulee tukea köyhiä maita talouskriisistä selviämisessä, kertoo gallup myös taloustilanteen tiukentamista asenteista: aiempaa useampi eli viidennes vastanneista olisi valmis leikkaamaan Suomen kehitysyhteistyörahoitusta. Viime vuoden mittauksessa leikkaamisen kannalla oli vain joka kymmenes.

Ristiriitaa vastauksissa löytyy, sillä vaikka kehitysyhteistyömäärärahoja olisi tänä vuonna valmis nostamaan vain 16 prosenttia vastanneista, oli lähes puolet sitä mieltä, että rahoituksen olisi viimeistään vuoteen 2015 mennessä noustava kansainvälisesti sovittuun tavoitteeseen eli 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Tällä hetkellä Suomen taso on 0,55 prosenttia.
Väyrynen: Kehityspolitiikka tiiviimmin osaksi kokonaisuutta

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen (kesk.) mielestä kehitysyhteistyö pitäisi monin tavoin käsittää osaksi suurempaa kokonaisuutta. Esimerkkinä hän mainitsee, että vaikka mielipidemittauksen mukaan nälän ja äärimmäisen köyhyyden poistaminen nähdään tärkeimpänä YK:ssa sovituista vuosituhattavoitteista, ollaan samaan aikaan sitä mieltä, että eniten pitäisi satsata koulutukseen ja terveydenhuoltoon – ei maatalouteen.

”Tämä osoittaa sen, että kun asioita kysytään erillisinä kysymyksinä, niissä ei ole sisäistä logiikkaa. Ihmiset eivät tule ajatelleeksi, että ruokaa on myös tuotettava, jotta nälkää voidaan vähentää”, Väyrynen totesi mielipidemittauksen julkistustilaisuudessa.

Ministeri kaipaa myös kehityspolitiikan sitomista tiukemmin kauppa-, ympäristö-, energia- ja ilmastopolitiikkaan sekä osaksi EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa, ja ilmoitti jo ajaneensa asiaa tekemällä kesäkuussa esityksen EU:n globaalistrategiaksi.

Väyrynen totesi myös edistävänsä gallupissakin vahvasti esiin nousseiden vaihtoehtoisten kehitysrahoituslähteiden, kuten lentoveron, kartoittamista samoin kuin kehitysyhteistyöhön suunnattavien lahjoitusten verovapautta. Asioita pohtivan työryhmän tuloksia on odotettavissa ensi maaliskuussa.
Kirkon ulkomaanapu kertoi leikkaushuhuista
Suomalaisten aiempaa suurempi
myönteisyys kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksen suhteen
saattaa siivittää hallitusta tekemään rankkoja budjettipäätöksiä.
Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pietikäinen totesi
Verkkouutisille 17. heinäkuuta, että valtiovarainministeriössä
kaavaillaan huomattavia leikkauksia kehitysyhteistyöbudjettiin.
Pietikäisen mukaan kyse on niin suurista summista, että salailun
sijaan leikkauksista kaivataan avointa keskustelua.
Pietikäinen kaipaa nyt
kannanottoja hallituksen suuntaan siltä suomalaisten suurelta
enemmistöltä, joka ulkoministeriön gallupin mukaan edelleen pitää
kehitysyhteistyötä tärkeänä.
”Pelkoni on se, että jos
nämä 80 prosenttia eivät aktiivisesti tuo ennen vaaleja esiin
tukeaan kehitysyhteistyömäärärahojen nostolle, leikkaukset
tulevat olemaan paljon mittavampia, kuin mitä monet uskaltavat tällä
hetkellä pelätäkään”, Pentikäinen sanoo Verkkouutisissa.
Isoista leikkauksista puhuttiin jo
maaliskuun kehysriihessä, kun hallitus esitti ensi vuoden
kehitysyhteistyöbudjetin pienentämistä jopa 80
miljoonalla eurolla. Kehysriihen lopputulos oli, että noin 170
miljoonan euron sijaan kehitysyhteistyömäärärahat nousisivat ensi
vuonna noin 90 miljoonaa euroa.
Lisää tietoa aiheesta

UM: Kehitysyhteistyön mielipidemittaus 2010

UM: Gallup: Kehitysyhteistyöllä on vankka peruskannatus

Verkkouutiset: Väite: Ministeriössä valmistellaan
kehy-määrärahojen dramaattista leikkausta
Kepa.fi: Väyrynen: Kehysriihen lopputulos on siedettävä