Fingo pitää lausunnossaan kielteisenä kehitysrahoitukseen kolmannen kerran vaalikaudella kohdennettavia leikkauksia.
Hallituksen esityksen mukaan kehitysyhteistyöstä leikataan kolmannen kerran tällä hallituskaudella. Edellisten leikkausten myötä määrärahat ovat kutistuneet jo viidenneksen vaalikauden alusta[1]. Nyt päätetty lisäleikkaus on nettona 30 miljoonaa euroa vuosittain eli 120 miljoonaa kehyskaudella. Leikattavaa on kuitenkin löydettävä 150 miljoonaa euroa vuosittain: humanitaariseen apuun lisätään 20 milj. euroa, mutta muusta kehitysyhteistyöstä leikataan 50 miljoonaa euroa.
Uusien leikkausten myötä on todennäköistä, että Suomi joutuu purkamaan kansainvälisiä sitoumuksiaan, jotka ovat ylläpitäneet käytännössä sääntöperusteisuutta ja monenkeskisyyttä. Emme tiedä, mihin leikkaukset kohdennetaan, mutta selkeitä mahdollisuuksia ovat esimerkiksi YK-järjestöjen rahoituksen leikkaukset (budjetissa: monenkeskinen kehitysyhteistyö) ja maaohjelmiin kohdennettava leikkaukset (budjetissa: maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö).
Leikkausten myötä Suomi toimii ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaansa vastaan. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko lähtee jo tiivistelmässään siitä että ”Suomi toimii kansainvälisen oikeuden ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän vahvistamiseksi”.
[1] Määrärahat momenteilla ”varsinainen kehitysyhteistyö” ja ”tuki Ukrainalle”