Tasavallan presidentti Alexander Stubbin vierailu Keniassa ja Tansaniassa on tervetullut askel Suomen ulkopolitiikassa.
On hienoa, että Suomen valtionjohto syventää dialogia myös Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa. Sitä tarvitaan yhteisten globaalien ongelmiemme ratkaisemiseksi.
Presidentti Stubbin vierailu tunnustaa Afrikan maiden kasvavan merkityksen globaalissa maailmassa ja vahvistaa Suomen pitkäaikaista yhteistyötä näiden maiden kanssa.
Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on neljä keskeistä näkökulmaa, joita se toivoo huomioitavan dialogissa kumppanimaiden kanssa:
1. Monenkeskisen järjestelmän puolustaminen:
Monenkeskinen järjestelmä on olennainen koko maailmanyhteisölle, ja tärkeä yhteinen etu Suomelle, Kenialle, Tansanialle sekä muille pienemmille maille. Globaali sääntöpohjainen järjestelmä hyödyttää erityisesti maita, joilla ei ole suurta sotilaallista tai taloudellista voimaa. Järjestelmän toimivuuden takaamiseksi sitä on puolustettava ja uudistettava.
Presidentti Stubb on aiemmin nostanut esiin tarpeen uudistaa YK:n turvallisuusneuvostoa, vahvistamalla Afrikan, Etelä-Amerikan ja Kaakkois-Aasian maiden edustusta neuvostossa. Vastaavanlaista demokratisoimista tarvitsevat myös kansainväliset rahoituslaitokset, kauppa- ja velkarakenteet. Uudistuksen suunnittelussa on tärkeä kuulla maita, kuten Keniaa ja Tansaniaa, joilla on kyseisissä laitoksissa ollut historiallisesti vähemmän sananvaltaa. Geopoliittisten mannerlaattojen siirtyessä, maiden roolia tulevaisuudessa ei tule väheksyä.
2. Osallisuuden edistäminen:
Yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja demokratiaa ei voida saavuttaa ilman vahvaa kansalaisyhteiskuntaa. Suomessa kansalaisyhteiskunta on perinteisesti toiminut vapaasti. Julkisen ja kolmannen sektorin välillä on ollut rakentava kumppanuus. Näistä syistä Suomella on paljon annettavaa, kuten esimerkiksi naisten ja nuorten osallistaminen sekä vammaisinkluusio. On tärkeää, että Suomi omilla esimerkeillään ja valtiovierailuiden ohjelmaa rakentaessa korostaa osallisuutta ja käy keskusteluita laajasti eri kansalaisyhteiskuntatoimijoiden kanssa.
3. Rauhan edistäminen:
Nykyään puhutaan paljon sotilaallisesta turvallisuudesta. Yhtä tärkeää on inhimillinen turvallisuus: päivittäisten perustarpeiden täyttäminen, kuten riittävä vesi, ruoka, suoja ja koulutus. Tämän ovat osoittaneet muun muassa COVID19 -pandemia ja ympäristökriisin erinäiset vaikutukset.
Kestävää rauhaa ja vakautta rakennetaankin tehokkaimmin puuttumalla kriisien ja konfliktien juurisyihin, kuten ihmisoikeuksien polkemiseen, demokratian rapautumiseen, eriarvoisuuteen ja köyhyyteen. Toivottavasti Suomen valtionjohdolta löytyy rohkeutta puhua ja etsiä yhteisiä ratkaisuja kumppaneiden kanssa laajempiin turvallisuushaasteisiin.
Rauha ei ole ainoastaan rauhaa sodista ja konflikteista, vaan sitä tarvitaan myös yhteiskunnallisten jännitteiden ja ekologisten kriisien ratkomiseen. Kehitysyhteistyöllä, humanitaarisella avulla ja rauhantyöllä on osansa ratkaisuissa. Ne ovat Suomen tärkeitä investointeja globaaliin turvallisuuteen ja vakauteen.
4. Kaupan ja kehityksen synergiat:
Suomen nykyinen kehityspolitiikka korostaa aiempaa enemmän kauppasuhteiden merkitystä. On totta, että reiluin ehdoin harjoitettu kauppa- ja yritystoiminta – mukaan lukien oikeudenmukainen verotus, työelämän perusoikeudet ja elämiseen riittävä palkka – tukevat esimerkiksi Kenian ja Tansanian kehitystavoitteita.
Köyhyyden poistamista tukisi erityisesti maiden oman viennin vahvistaminen ja suomalaiset investoinnit maahan – ei niinkään vienti Suomesta Keniaan ja Tansaniaan. Samalla on muistettava, että suomalaisille yrityksille kannattava liiketoiminta keskittyy pääsääntöisesti maksukykyisten asiakkaiden tarpeisiin. Tämän vuoksi sen vaikutukset eivät useinkaan ulotu kaikkein haavoittuvimpiin ja köyhimpiin ihmisryhmiin, joiden ihmisoikeuksia kansalaisjärjestöt erityisesti puolustavat. Sekä kauppaa että kehitysyhteistyötä tarvitaan – ne täydentävät toisiaan eri tavoin kehitystavoitteiden edistämisessä, ja molemmilla on tärkeä rooli tulevaisuudessa.
Maailma näyttää hyvin erilaiselta, kun sitä katsoo toiselta puolelta maapalloa. Mikäli haluamme aidosti edistää tasavertaisia kumppanuuksia, meidän pitää osata katsoa maailmaa myös kumppaneiden näkökulmasta. Keskustelun lisäksi pitää kuunnella kumppaneiden näkemyksiä. Toivomme presidentti Stubbin matkan lisäävän ymmärrystä maailman yhteisistä haasteista ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Se on meidän kaikkien etu.