Ryhmä 13–18-vuotiaita nuoria naisia ja miehiä oli matkustanut Suomen eri kolkista suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteisiä vaikuttamistoimiaan Planin lastenhallitukseen marraskuun puolivälissä.
Planin lastenhallitus on nuorten vaikuttajaryhmä. Lastenhallituksessa nuoret pääsevät vaikuttamaan lapsen oikeuksien ja tasa-arvon toteutumiseen maailmassa.
Sain ilokseni konsultoida heidän näkemyksiään Suomen onnistumisista ja haasteista kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä. Näkemykset sisällytetään Suomen Agenda 2030 -maaraporttiin. On merkityksellistä, että nuorten ääni kuuluu raportin kansalaisyhteiskuntaosuudessa, jonka laatimista Fingo koordinoi.
Suomen saavutuksissa juhlittavaa ja jaettavaa
Lämmittelykierroksella pohdimme kestävän kehityksen merkitystä. Nuorille kestävä kehitys merkitsi parempaa tulevaisuutta ja toivoa, että asiat olisivat tulevaisuudessa paremmin. Nuoret toivovat puheiden sijasta enemmän tekoja: muun muassa konkreettisia ratkaisuja ilmastokriisiin ja tulevien sukupolvien huomioimista päätöksenteossa.
Kestävän kehityksen tilaa pohdittaessa Suomi sai pisteitä muun muassa tasokkaasta opetuksesta, ilmaisesta kouluruoasta, puhtaasta vedestä ja ilmasta sekä kuukautissuojien arvonlisäveron (alv) laskemisesta. Suomen kehittämät innovaatiot ja digitaaliset ratkaisut nostettiin asioiksi, joista maailma ja kestävä kehitys voivat laajemminkin hyötyä. Generation Equality -hanke mainittiin konkreettisena esimerkkinä Suomen globaaleista kumppanuustoimista sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi teknologiaa ja innovaatiota hyödyntäen. Ylpeyttä tunnettiin myös Suomen ja erityisesti presidentti Martti Ahtisaaren tekemästä rauhantyöstä.
Keskustelua herätti Suomen maine vakaana ja turvallisena maana, jossa lapsetkin voivat kävellä turvallisesti kouluun. Yhteiskuntavaikuttamisen mahdollisuudet sekä vallitseva luottamus demokratiaan ja virkavaltaan koettiin tärkeänä.
Rohkeammin kohti tasavertaisempaa tulevaisuutta
Nuoret tunnistivat kuitenkin alueiden eriytymisen, polarisaation ja rasismin haasteet. Lisätoimia kaivattiin muun muassa koulukiusaamisen, verkkohäirinnän, ja lähisudeväkivallan kitkemiseksi. Nuoret totesivat, että nyky-yhteiskunnassa vaaditaan paljon psyykkisiä resurssejä pärjätäkseen. Yhdeksi ratkaisuksi tarjottiin tunnekoulutuksen lisäämistä. Vältetään vastakkainasettelua, suhtaudutaan kaikkiin ihmisiin lempeydellä, nuoret vetosivat.
Nuoret tunnistivat myös, ettei kaikilla on samanlaisia mahdollisuuksia pärjätä. Vähemmistöt, kuten etniset vähemmistöt ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, voivat olla vaarassa jäädä kehityksestä jälkeen. Kouluissa tulisi tukea vamman kanssa opiskelevia. Suomeen muuttaneiden integroitumiseksi tulisi nähdä vaivaa.
Nuoret sanoittivat myös, kuinka epätasa-arvo on tilanneriippuvaista. Vastuu metatöistä ja ehkäisystä kaatuu liikaa naisten ja tyttöjen harteille. Poikien haasteet sen sijaan liittyvät enemmän väkivaltaan ja syrjäytymiseen.
Kansainvälisesti nuoret ihmettelivät päättäjien pelkuruutta ottaa kantaa vakaviin asioihin, kuten lapsiavioliittoihin ja Gazan tilanteeseen. Suomen koetaan kantavan liian vähän globaalia vastuuta ilmastokriisistä. Kehitysyhteistyörahoituksen leikkauksia kritisoitiin, samoin kuin asekauppaa Israelin kanssa. Huolta kannettiin erityisesti lapsista ja tytöistä konflikteissa sekä maista, joihin ilmastokriisi iskee ensin, vaikka maat tuottavat vain vähän ilmastopäästöjä.
Yhteinen vastuumme tulevaisuudesta
Nuorissa ei ollut merkkiäkään siitä, että he olisivat jäämässä penkkiurheilijoiksi kestävän kehityksen edistämisessä. He pohtivat vakavasti, mitä he voivat itse tehdä. Sitoutumiseen liittyi myös surumielisyyttä. Yksi osallistuja totesi, kuinka epäreilulta tuntuu, että hän alle 15-vuotiaana joutuu jo kantamaan huolta maailman tulevaisuudesta.
Itse kuulen tämän vaatimuksena työskennellä entistä sitoutuneemmin paremman tulevaisuuden puolesta ja kantaa vastuuta, jotta nuorten ei tarvitse sitä liian nuorena tehdä. Tämä lienee hyvä päättäjien ja kaikkien aikuisten kuulla. Huoleen on syytä vastata, jotta nuorten arvossaan pitämä yhteiskuntaluottamus säilyy jatkossakin.
Ps. Vinkki päättäjille ja yhteiskuntatyötä tekeville: Lastenhallituksen jäseniä saa kutsua keskustelemaan näkemyksistään erilaisiin tilaisuuksiin. Lastenhallitus vierailee myös perinteisesti SuomiAreenalla – kannattaa varata aikaa jutella heidän kanssaan.