YK:n ilmastokokous pidetään Azerbaidzhanin Bakussa 11.–22. marraskuuta. Bakun ilmastokokous käynnistyy tilanteessa, jossa ilmastonmuutos aiheuttaa kiihtyvällä vauhdilla huomattavaa vahinkoa ihmisille, luonnolle ja taloudelle. Jotta turvallista tulevaisuutta voidaan rakentaa oikeudenmukaisesti, on ilmastorahoituksen tasoa nostettava tieteen edellyttämälle tasolle.
Kokouksen valokeilassa on uusi ilmastorahoitustavoite (New Collective Quantified Goal, NCQG), jota tarvitaan fossiilisista polttoaineista luopumisen vauhdittamiseen sekä turvaamaan köyhien maiden oikeus kehittyä ilmastonmuutoksen vaikutuksista huolimatta. Tavoitteesta on neuvoteltu jo kolme vuotta, mutta edistystä ei ole juurikaan nähty.
”Rahoitustavoitteesta on saatava kokouksessa aikaan vastuita selkeyttävä sopimus ilman porsaanreikiä. Päättäjät eivät voi tulla kokoukseen tyhjin käsin: tieteen viesti rahoitustarpeista on yksiselitteinen, ja tämän on näyttävä konkreettisissa rahoituslupauksissa”, sanoo Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingon ilmastotyön asiantuntija Ada Virnes.
Järjestöt korostavat, että riittävä ilmastorahoitus on paitsi elintärkeää planeettamme elinkelpoisuuden turvaamiseksi, myös konkreettinen keino tasata ilmastokriisin epätasa-arvoistavia vaikutuksia. Historiallinen vastuu ilmastokriisin aiheuttamista päästöistä on pitkälti kehittyneillä mailla, ja niiden on Bakussa osoitettava valmiutta kantaa vastuunsa syvenevästä kriisistä.
Rahoituslupauksia odotetaan etenkin valtioilta, mutta kehittyvien maiden tarpeisiin vastaaminen vaatii myös yksityistä rahoitusta.
”Toistaiseksi puheet innovatiivisista rahoitusmekanismeista ja hiilen hinnoittelusta ovat kumisseet tyhjyyttään. Kaikkien osapuolten tulee varmistaa, että saastuttaja maksaa -periaatteen toteutumista edistetään konkreettisin aloittein samalla, kun ympäristölle ja ilmastolle haitallisia tukijärjestelmiä puretaan”, toteaa Suomen lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto.
Vaikka rahoitus on Bakun ilmastokokouksen agendan kärjessä, järjestöt odottavat paljon myös neuvotteluilta kansallisten sitoumusten (Nationally Determined Contributions, NDC) päivittämisestä. Toistaiseksi vain harvan valtion sitoumukset ovat Pariisin ilmastosopimuksen vaatimalla tasolla. Nykyisillä sitoumuksilla maapallo on lämpenemässä 2,6–3,1 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Pariisin sopimuksen osapuolet päivittävät sitoumuksiaan vuoden 2025 alussa.
”Bakussa pitää löytää yhteinen sävel siitä, miten viime vuoden maailmanlaajuisen tilannearvion eli Global Stocktaken johtopäätökset viedään käytäntöön. Tähän kuuluu myös fossiilisista polttoaineista irrottautuminen”, toteaa WWF Suomen ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.
Bakun ilmastokokous voi parhaimmillaan vahvistaa luottamusta monenkeskiseen sopimiseen ja YK:n toimintakykyyn aikana, jolloin yhteistä sääntöpohjaista maailmanjärjestystä horjutetaan eri tavoin. Uskottavan rahoituspäätöksen syntyminen on täysin keskeistä suurelle osalle maailman maita, järjestöt muistuttavat.
Järjestöt muistuttavat, että tärkeisiin neuvottelukysymyksiin vastaamisen lisäksi kokouksen aikana on huolehdittava kansalaisyhteiskunnan kokoontumisvapauden ja osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta.
Suomalaiset järjestöt seuraavat neuvotteluja tiiviisti ja ovat tiedotusvälineiden haastateltavissa kokouksen aikana. Järjestöjen asiantuntijat vastaavat mielellään tiedusteluihin ja kysymyksiin.
Bakussa kokousta seuraavat järjestöjen edustajat
Ada Virnes, ilmastotyön asiantuntija, Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo, ada.virnes@fingo.fi, p. 050 317 6720 (Bakussa 16.–23.11.)
Bernt Nordman, ilmasto-ohjelman johtaja, WWF Suomi, bernt.nordman@wwf.fi, p. 050 525 0348 (Bakussa 10.–23.11.)
Amanda Rejström, terästeollisuuden päästövähennysten asiantuntija, WWF Suomi, amanda.rejstrom@wwf.fi, p. 050 300 5058 (Bakussa 10.–16.11.)
Niko Humalisto, Johtava vaikuttamistyön asiantuntija, Suomen Lähetysseura, niko.humalisto@felm.org, p. 040 757 4036 (Bakussa 9.–24.11.)
Niina Ratilainen, vaikuttamisen asiantuntija, Plan International Suomi, niina.ratilainen@plan-international.org. p. 050 378 7791 (Bakussa 11.–19.11.)
Tiina Huvio, toiminnanjohtaja, FFD, tiina.huvio@ffd.fi p. 040 159 5667 (Bakussa 15.–18.11.)
Johannes Hautaviita, vaikuttamisviestinnän asiantuntija, Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo, johannes.hautaviita@fingo.fi, p. 050 317 6780 (Bakussa 16.–23.11.)
Kotimaassa kokousta seuraavat järjestöjen edustajat
Kaisa Kosonen, ilmastoasiantuntija, Greenpeace, kaisa.kosonen@greenpeace.org, p. 050 368 8488
Anna Perttula, oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, anna.perttula@sask.fi, p. 040 541 6155
Camilla Sederholm, toiminnanjohtaja, Natur och Miljö, camilla.sederholm@naturochmiljo.fi, p. 045 2700 313
Finländska organisationer om FN:s klimatmöte: ett rättvist finansieringsmål måste uppnås
Beslutsfattare från länder världen över samlas från och med nästa vecka till Förenta Nationernas klimatmöte i Baku, Azerbajdzjan. Finska utvecklings- och miljöorganisationer kräver att mötet fattar ett starkt beslut om ett nytt klimatfinansieringsmål.
FN:s klimatmöte äger rum i Baku, Azerbajdzjan, den 11–22 november. Bakus klimatmöte påbörjas i en situation där klimatförändringen orsakar förödande skador på människor, natur och ekonomi. För att bygga en rättvis och trygg framtid måste nivån på klimatfinansieringen höjas till den nivå som vetenskapen kräver.
I fokus för mötet ligger ett nytt klimatfinansieringsmål (New Collective Quantified Goal, NCQG), som behövs för att påskynda övergången från fossila bränslen och för att säkerställa fattiga länders rätt att utvecklas trots klimatförändringens effekter. Målet har förhandlats om i tre år, men framstegen har varit få.
”Det måste fattas ett avtal om finansieringsmålet vid mötet som klargör ansvarsfördelningen utan kryphål. Beslutsfattarna kan inte komma tomhänta till mötet: vetenskapens budskap om finansieringsbehoven är entydigt, och detta måste återspeglas i konkreta finansieringslöften,” säger Ada Virnes, expert inom klimatfrågor på finska utvecklingsorganisationerna Fingo.
Organisationerna betonar att tillräcklig klimatfinansiering inte bara är avgörande för att skydda planetens livskraft utan också är ett konkret sätt att minska klimatkrisens ojämlikhetsskapande effekter. Det är framför allt de utvecklade länderna som har ett historiskt ansvar för de utsläpp som orsakat klimatkrisen, och i Baku måste de visa att de är redo att axla sitt ansvar för den upptrappande krisen.
Finansieringslöften förväntas främst från stater, men för att möta behoven i utvecklingsländerna krävs också privat finansiering.
”Hittills har tal om innovativa finansieringsmekanismer och prissättning av koldioxid ekat tomma. Alla parter måste se till att principen ‘förorenaren betalar’ främjas med konkreta initiativ, samtidigt som skadliga stödsystem för miljön och klimatet avvecklas,” säger Niko Humalisto, ledande påverkansspecialist vid Finska missionssällskapet.
Även om finansiering är högst upp på agendan vid klimatmötet i Baku, förväntar sig organisationerna också mycket av förhandlingarna om att uppdatera nationella åtaganden (Nationally Determined Contributions, NDC). Hittills är det bara få länders åtaganden som ligger på den nivå som krävs enligt Parisavtalet. Med nuvarande åtaganden förväntas jordens temperatur öka med 2,6–3,1 grader fram till slutet av århundradet. Parterna i Parisavtalet kommer att uppdatera sina åtaganden i början av 2025.
”I Baku måste man enas om hur slutsatserna från förra årets globala lägesbedömning, Global Stocktake, ska omsättas i praktiken. Detta innefattar även att fasa ut fossila bränslen,” säger Bernt Nordman, chef för WWF Finlands klimatprogram.
Klimatmötet i Baku kan, i bästa fall, stärka förtroendet för multilaterala avtal och FN:s handlingsförmåga i en tid då den regelbaserade världsordningen utmanas på olika sätt. Ett trovärdigt finansieringsbeslut är av central betydelse för en stor del av världens länder, påminner organisationerna.
Organisationerna påminner om att det, utöver att besvara viktiga förhandlingsfrågor, är nödvändigt att säkerställa att civilsamhällets rätt till mötesfrihet och möjlighet att delta garanteras under mötet.
Finska organisationer följer förhandlingarna noga och är tillgängliga för intervjuer under mötet. Organisationernas experter svarar gärna på förfrågningar och frågor.
Finska organisationernas representanter som följer mötet i Baku:
Ada Virnes, klimatexpert, Finska utvecklingsorganisationerna Fingo, ada.virnes@fingo.fi, tel. +358 50 317 6720 (i Baku 16–23 november)
Bernt Nordman, chef för WWF Finlands klimatprogram, bernt.nordman@wwf.fi, tel. +358 50 525 0348 (i Baku 10–23 november)
Amanda Rejström, expert på utsläppsminskningar inom stålindustrin, WWF Finland, amanda.rejstrom@wwf.fi, tel. +358 50 300 5058 (i Baku 10–16 november)
Niko Humalisto, ledande påverkansspecialist, Finska missionssällskapet, niko.humalisto@felmorg, tel. +358 40 757 4036 (i Baku 9–24 november)
Niina Ratilainen, påverkansspecialist, Plan International Finland, niina.ratilainen@plan-international.org, tel. +358 50 378 7791 (i Baku 11–19 november)
Tiina Huvio, verksamhetschef, FFD, tiina.huvio@ffd.fi, tel. +358 40 159 5667 (i Baku 15–18 november)
Johannes Hautaviita, kommunikationsspecialist för påverkansarbete, Finska utvecklingsorganisationerna Fingo, johannes.hautaviita@fingo.fi, tel. +358 50 317 6780 (i Baku 16–23 november)
Finska organisationernas representanter som följer mötet på hemmaplan:
Kaisa Kosonen, klimatexpert, Greenpeace, kaisa.kosonen@greenpeace.org, tel. +358 50 368 8488
Anna Perttula, expert på rättvis omställning, Finlands Fackliga Solidaritetcentrum SASK, anna.perttula@sask.fi, tel. +358 40 541 6155
Camilla Sederholm, verksamhetschef, Natur och Miljö, camilla.sederholm@naturochmiljo.fi, tel. +358 45 2700 313