1. Mistä paradigman muutoksessa ja Global Gatewayssa on kyse?
Komissaari Jutta Urpilainen (sd.) sai viisi vuotta sitten kaksi toimeksiantoa. Ensimmäinen oli kehityspolitiikan ajattelutavan muuttaminen EU:ssa ja toinen Global Gateway -investointistrategian luominen.
EU:n kumppanimaat eivät halua olla avunsaajakohteita tai tulla kohdelluiksi sellaisina. Ne haluavat seistä omilla jaloillaan ja olla itsenäisiä toimijoita. Siksi kehitysyhteistyön käsitettä muutettiin perinteisestä kehitysyhteistyöstä kansainvälisiksi kumppanuuksiksi, joihin kuuluvat myös kaupalliset kumppanuudet ja investoinnit.
Yhteiskunnallisen kehityksen investointistrategia Global Gateway kehitettiin muun muassa vähentämään valtioiden kriittisiä riippuvuuksia. Esimerkiksi yksi Global Gatewayn lippulaivahankkeista on vahvistaa lääkkeiden ja rokotteiden tuotantoa Afrikassa tuontiriippuvuuden selättämiseksi. Urpilaisen mukaan kumppanimaat ovat kertoneet aidosti hyötyvänsä Global Gatewaysta.
Kriisioloissa ja maissa, joissa taloudellisten investointien tekeminen ei ole mahdollista, voidaan hyödyntää EU:n muita kehitysyhteistyön työkaluja.
2. Nepalilainen toiminnanjohtaja: bisnesmahdollisuudet eivät hyödytä paikallisia
Nepaliaisen SAHAS-järjestön toiminnanjohtaja, tohtori Surendra Kumar Shrestha kertoi rikkaiden ja köyhien välisen kuilun kasvaneen Nepalissa talouskasvusta huolimatta. Vaikka maassa on enemmän bisnesmahdollisuuksia, ne eivät hyödytä paikallisia yhteisöjä.
EU:n ja Suomen kehitysyhteistyöhankkeet ovat perinteisesti hyödyttäneet heikoimmassa asemassa olevia yhteisöjä Nepalissa. Monet isot maat ohjaavat nykyisin rahoitustaan pääosin yksityisen sektorin kautta. Sen seurauksena vain pieni osa rahoituksesta menee enää yhteisöille, joita vakavat kehityshaasteet kohtaavat.
Plan International Suomen ohjelmajohtaja Annukka von Kauffman kysyikin, miten varmistetaan, ettei kehityspolitiikan ajattelutavan muutoksessa ole kyse vain valtioiden ja yritysten välisestä vuorovaikutuksesta vaan mukaan otetaan paikalliset yhteisöt ja nuoret, joiden tulevaisuudesta keskustellaan.
3. Mitä tapahtuu perinteiselle kehitysyhteistyölle?
Kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.) kertoi olevansa huolissaan, koska talous-, turvallisuus- ja poliittiset paineet uhkaavat perinteistä kehitysyhteistyötä. Perinteinen kehitysyhteistyö on kutistumassa sen sijaan että se olisi aidosti kauppaa ja kehitystä yhdistävän toiminnan rinnalla.
Meidän tulee huolehtia, että köyhimmät ja vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset eivät jää jälkeen.
Inka Hopsu (vihr.)
CONCORD Europen puheenjohtaja Rilli Lappalainen muistutti EU:n olleen kestävän kehityksen ankkuri, johon kehittyvät maat ovat voineet sitoutua pitkäjänteisesti. Jos EU alkaa lipsumaan kansainvälisistä kestävän kehityksen sitoumuksista, muillakaan mailla ei ole pidäkkeitä heittää sitoumuksia romukoppaan. EU:n täytyy pitää kiinni sitoumuksistaan, jotta kaikki pääsevät mukaan kestävään kehitykseen.
4. Kaupan ja kehityksen yhdistämisen mahdollisuuksia
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Petri Vuorion mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi pelkästään kehittyvissä maissa tarvitaan 2 000 miljardin euron investointeja. Koska sellaista julkista rahaa ei löydy, tarvitaan yksityistä rahaa.
Vuorion mukaan startupit ovat tärkeitä, mutta niiden lisäksi tarvitsemme isoa liikettä ja isojen yritysten osallistumista – myös Suomella on erittäin hyvät mahdollisuudet toimittaa vastuullisia ratkaisuja ja edistää kestävää kehitystä. Vuorio muistutti, että tarvitsemme yhteistyötä ja vuoropuhelua, jotta onnistumme megalomaanisten haasteiden ratkaisemisessa.
Global Gateway suurlähettiläs Roy Eriksson ulkoministeriöstä kertoi, että kumppanimaat haluavat taloudellisia mahdollisuuksia, samoin Suomi ja EU. Mukaan tarvitaan myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotta investointeja ei tehdä isojen ehdoilla.
Kaupan ja kehityksen tavoitteet eivät ole niin poikkeavia toisistaan. Global Gatewayn tavoitteena on Pariisin ilmastosopimuksen ja Agenda 2030:n tavoitteiden edistäminen. Esimerkiksi digiyhteyksien rakentaminen alueelle, jonne ei muuten ole tulossa yhteyksiä, auttaa koko aluetta ja sen ihmisiä.
5. Miten kauppaa ja kehitystä voidaan yhdistää reilulla tavalla?
Vihreiden Inka Hopsu huomautti, ettei näe kauppaa ja kehitystä toisiaan poissulkevina, mutta meidän tulee huolehtia, että köyhimmät ja vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset eivät jää jälkeen. Bisneskumppaneille täytyy olla sääntelyä, seurantaa, indikaattoreita ja tiukka raportointivelvoite.
Komissaari Urpilaiselle neuvoa-antavan Youth Sounding Boardin (YSB) jäsen Amani Al-Mehsen muistutti, että nuoria pitäisi osallistaa nykyhetkessä. Talous ja yritysmaailma liittyvät nuorten kohtaamiin haasteisiin kumppanimaissa. YSB:n nuoria on joutunut esimerkiksi pakenemaan kotimaistaan kansalaisyhteiskunnan rajoitusten takia.
Planin Annukka von Kauffman toivoo EU:n säilyvän jatkossakin arvojohtajana. EU on ollut edelläkävijä tasa-arvovaikutusten vaatimuksissa ja seurannassa. Yhtä kunnianhimoisia tavoitteita tarvitaan myös kaupallisessa työssä.
Fingon toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi muistutti seminaarin lopuksi, että köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentämisen tulisi pysyä kirkkaana mielessä kehityspolitiikan ajattelutavan muutoksessa. Kuten myös vallansiirto ja dekolonisaatio: on tärkeää edistää paikallista osaamista, yrittäjyyttä ja innovaatioita sen sijaan, että viemme Euroopasta vain omaamme. Eurooppalaiseen vientiin perustuva yhteistyö saattaa pahimmassa tapauksessa kasvattaa apuriippuvuutta.