Kasvavan eriarvoisuuden ja ekologisen kriisin taltuttaminen edellyttää talouden pelisääntöjen muuttamista.
Fingo edistää kestävää taloutta vaikuttamalla verotuksen oikeudenmukaisuuteen, yritysvastuulainsäädäntöön sekä yksityisen sektorin rooliin kestävässä kehityksessä. Lisäksi Fingo tuo yhteiskunnalliseen keskusteluun innostavia visioita kestävästä ja reilusta talousjärjestelmästä eri puolilta maailmaa ja esittää konkreettisista keinoja edistää siirtymää kestävään talouteen.
Mikä kestävä talous?
Nykyisen vallitsevan talousjärjestelmän ongelmat ovat yleisesti tiedossa. Varallisuus ja hyvinvointi keskittyvät yhä harvemmille ja kestämättömät tuotanto- ja kulutustavat ovat johtaneet ekologiseen kriisiin. Maailma tarvitsee järjestelmiä, joissa ekologia ja talous eivät asetu vastakkain ja joissa päättäjät ja kansalaiset tekevät yhdessä pitkäjänteisiä kestävää taloutta edistäviä päätöksiä.
Fingon vaikuttamistyötä ohjaa visio systeemisestä, eriarvoisuuden moninaiset ulottuvuudet huomioivasta muutoksesta kohti kestävää taloutta. Sen ensisijaisena periaatteena on turvata ihmisen ja ympäristön hyvinvointi, nyt ja tulevaisuudessa, kaikkialla maailmassa.
Taloudesta tulee tehdä oikeudenmukaista ja ekologista, kilpailusta yhteistyötä ja kasvunpakosta kohtuutta. Taloutta ei voi tarkkaan ennustaa, mutta on tarkasteltava millaista hyvinvointia taloudella saadaan aikaan, millaisin keinoin se tuotetaan ja miten oikeudenmukaisesti sen tuotot jaetaan. Kyse on kokonaisvaltaisesta pyrkimyksestä kohti yhteiskuntaa, jossa tavoitellaan ekologista kestävyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Fingo vaikuttaa siihen, että Suomen ja EU:n politiikat vähentävät eriarvoisuutta ja tukevat siirtymää globaalisti reiluun ja kestävään talousjärjestelmään. Politiikka-alueita, joihin Fingo vaikuttaa, ovat muun muassa oikeudenmukainen verotus, yritysvastuu, kauppa- ja kehityspolitiikan johdonmukaisuus sekä yksityissektorin rooli kestävän kehityksen toimijana.
Kestävä talous linkittyy erottamattomasti Fingon vaikuttamistyöhön kestävän kehityksen, kehityspolitiikan ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden parissa.
Mitä vaadimme?
Suomen tulee edistää oikeudenmukaista verotusta kehitysyhteistyössä, kansainvälisessä veropolitiikassa ja kansallisessa lainsäädännössä.
Valtioiden omat verotulot ovat merkittävä resurssi kestävän kehityksen tavoitteiden rahoittamiseksi. Kehittyvien maiden veropohjan vahvistamisen tueksi tarvitaan oikeudenmukaista kansainvälistä veropolitiikkaa, jonka määrittämiseen kaikki maailman maat voivat tasa-arvoisesti osallistua.
Kansainvälisen yhteisön tulee yhdessä kitkeä aggressiivinen verosuunnittelu ja laittomat pääomapaot. Tärkeää on myös varmistaa kehitysyhteistyövaroin tuettujen sijoitusten verovastuullisuus. Lisäksi tulee tuntea kansallisten verotoimien ulkoiset vaikutukset ja toimia kielteisten vaikutusten poistamiseksi.
Suomen tulee toimeenpanna EU:n yritysvastuudirektiivi kansallisesti mahdollisimman kunnianhimoisesti
EU:n yritysvastuudirektiivi (Corporate Sustainability Due Diligence Directive, CSDDD) astui voimaan 25.7.2024. Vaikka jotkut jäsenmaat onnistuivat neuvottelujen loppumetreillä heikentämään yritysvastuudirektiivin sisältöä, on kyse kuitenkin historiallisesta askeleesta kohti ihmisoikeuksia ja ympäristöä kunnioittavaa liiketoimintaa. Direktiivin voi sanoa mullistavan yritysvastuun, koska vastuullisuus ei ole enää tulevaisuudessa vapaaehtoista. Yritysvastuudirektiivi tulee ensimmäistä kertaa asettamaan suurille yrityksille velvollisuuden kunnioittaa ihmisoikeuksia ja ympäristöä niin niiden omassa kuin tytäryhtiöidensä sekä toimintaketjussaan olevien liikekumppaneidensa toiminnassa. Yritysvastuudirektiivin myötä suuret yritykset velvoitetaan myös laatimaan ja toteuttamaan ilmastoa koskevat siirtymäsuunnitelmat, joilla niiden strategia ja liiketoimintamallit muutetaan vastaamaan puolentoista asteen ilmastotavoitetta.
Jäsenmailla on kaksi vuotta voimaan astumisesta aikaa saattaa uudet säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään. Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee direktiivin kansallista toimeenpanoa työryhmällä, jossa kansalaisjärjestöjen edustajana on Finnwatch. Tämän työryhmän työtä seuraa ja tukee seurantaryhmä, jossa on mukana Fingo ja joitakin muita kansalaisjärjestöjä. Fingon Kestävän talouden työryhmä on tila järjestöjen keskinäiselle vuorovaikutukselle ja vaikuttamistyölle yritysvastuudirektiivin kansallisessa toimeenpanossa.
Suomen ja EU:n tulee siirtyä ilmastokestävään hyvinvointitalouteen ja tässä siirtymässä tulee huomioida myös kehittyvien maiden näkökulma ja globaali oikeudenmukaisuus.
Nykyisen talousjärjestelmän ongelmat tunnustetaan yleisesti, ja tavoite ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämmästä taloudesta jaetaan laajalti niin Suomessa kuin EU:ssakin. Siirtymä kestävään talouteen edellyttää uudistuksia tuotanto- ja kulutustavoissa sekä talouden instituutioissa.
Keskinäisriippuvaisessa maailmassa kestävää taloutta on rakennettava siten, että globaalit näkökulmat huomiodaan. Talousjärjestelmän eriarvoistaviin ja epäoikeudenmukaisiin rakenteisiin on puututtava määrätietoisesti sekä turvattava kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ja yhteisöjen mahdollisuus hyvinvointiin.
Ota yhteyttä!
-
Asiantuntija, globaali oikeudenmukaisuus Outi Hakkarainen
Outi vastaa vaikuttamisesta erityisesti vero-oikeudenmukaisuuden ja yritysvastuun osalta. Hän fasilitoi Kestävä talous -työryhmää yhdessä Adan kanssa.
-
Ada Virnes
Ada vastaa vaikuttamisessa erityisesti ilmasto-oikeudenmukaisuudesta ja -rahoituksesta. Hän fasilitoi Kestävä talous -työryhmää yhdessä Outin kanssa.
