Fingon toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemen mukaan kauppa- ja kehityspoliittisten toimien yhdistäminen on hyödyllistä, sillä kestävän kehityksen rahoitusta ei voida kattaa vain julkisin tai etenkään kehitysyhteistyövaroin.
”Myös kehittyvät maat tavoittelevat kestävää ja osapuolten kannalta oikeudenmukaista kauppaa. Synergioiden hyödyntämisestä voi olla hyötyä myös Suomelle. Keskinäisen vaurastumisen lisäksi sen tuloksena voi syntyä paitsi parempia tuotteita ja palveluita, myös ratkaisuja maailman yhteisiin suuriin haasteisiin”, Mäntyniemi toteaa.
Selontekoon liittyy myös huolia.
”Suomen edun kuvauksessa painottuvat usein viennin edistäminen ja kaupallistaloudelliset hyödyt. Myös globaali kestävä kehitys on Suomen etu. Ilman sitä ei ole vakautta, turvallisuutta, elinkelpoista ympäristöä, eikä ihmisten yhdenvertaisuutta”.
Selonteossa on viitteitä kaupan ensisijaisuudesta suhteessa kehitykseen. Selonteon mukaan merkittävä osa Suomen kehitysyhteistyöstä on edelleen lahjamuotoista, mutta siinä keskitytään yhä enemmän kauppaa tukevaan kehitysyhteistyörahoitukseen.
”Selonteon toimeenpanossa kehityspolitiikkaa ei tule välineellistää kauppapolitiikalle”, Mäntyniemi toteaa.
Kehityspoliittisia painopisteitä muutetaan
Suomen kehityspoliittiset painopisteet muuttuvat ja kaventuvat jonkin verran aiemmasta. Selonteossa kehityspolitiikan painopisteiksi kirjataan naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden oikeuksien vahvistaminen sekä koulutus ja ilmastotoimet. Alueellisesti Suomen kehitysyhteistyön painopisteenä on Ukraina.
”Vähiten kehittyneiden maiden, eli LDC[1]-maiden, kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä kuvataan selonteossa kevyesti. Se ei ole johdonmukaista, sillä juuri näillä mailla on suurin tarve kehitysyhteistyölle, ja Suomella on hyvää osaamista, suhteita ja verkostoja LDC-maihin”, huomauttaa Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
Painopisteistä on jätetty pois kestävän talouden, ihmisarvoisen työn ja demokraattisten yhteiskuntien tukeminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen. Demokratian ja oikeusvaltion merkitys tulee selonteossa esiin useastikin, mutta muut entiset painopisteet ilmenevät lähinnä yksittäisinä mainintoina tai niihin ei viitata ollenkaan.
”Selonteon toteutuksessa myös aiempien painopisteiden huomiointi olisi tärkeää. Taloudellisen yhteistyön tulee perustua ihmisarvoiseen työhön ja kestävään luontosuhteeseen. Vain siten taloussuhteet ovat pitkäjänteisesti hyödyllisiä”, Nalbantoglu sanoo.
Kansalaisyhteiskunnan roolia on mahdollista vahvistaa
Selonteko vahvistaa jo hallitusohjelmassa tehdyn linjauksen, että Suomen kehitysyhteistyön painopistettä siirretään pois valtioiden välisistä maaohjelmista kotimaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön. Kansalaisjärjestöjen rooli tunnistetaan myönteisenä useassa selonteon kohdassa. Selonteossa todetaan Suomen kehitysyhteistyön edistävän jatkossakin demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan toimintaa.
Nalbantoglun mukaan järjestöjen rooli konkreettisissa toimenpiteissä voisi olla vahvempi.
”Kansalaisjärjestöt mainitaan toimijoina vain humanitaarisen avun, koulutuksen ja Ukrainan tukemisessa. Järjestöillä on valmius toimia rakentavassa yhteistyössä niin yksityisen kuin julkisen sektorin kanssa laajemminkin aina, kun toimijoiden tavoitteet kohtaavat”, Nalbantoglu toteaa.
Kehitysyhteistyön rahoitus haastaa toimeenpanoa
Hallitus leikkaa kaudellaan kehitysyhteistyörahoitusta noin neljänneksen. Myös viestintä- ja globaalikasvatustuki, rauhantyön tuki sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisten järjestöjen toiminta-avustukset on käytännössä lakkautettu.
”Kehitysyhteistyön rajuja määrärahaleikkauksia on vaikeaa sovittaa yhteen selonteon toimeenpanon kanssa. Jatkossa kehitysyhteistyön edellytyksiä ei voi enää kaventaa − parasta olisi kurssin muutos päinvastaiseen suuntaan. Lisäleikkaukset pudottaisivat viimeisenkin pohjan paitsi selonteon toimilta, myös Suomen uskottavuudelta kansainvälisenä kumppanina”, Nalbantoglu sanoo.
Ilmastotoimien osalta selonteko jättää toimintaedellytykset täsmentämättä: ilmastorahoitusta ei mainita selonteossa lainkaan.
Fingo julkaisee tarkemman analyysiin selonteosta syyskauden alussa.
Lisätiedot:
Vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu
p. 050 317 6693, ilmari.nalbantoglu@fingo.fi
[1] LDC = YK:n määrittelemä ”least developed countries” -maakategoria. Kts. https://www.un.org/ohrlls/content/ldc-category