Kansalaisjärjestöt, kuorolaulajat ja yhteiskunnalliset vaikuttajat vetosivat toukokuussa Säätytalon edessä Finlandia-hymnillä sen puolesta, ettei Suomi käännä selkäänsä maailmalle. Kuva: Max Majander, Aaro Karjalainen / Drama Drama Moving Pictures Helsinki

Hallitusohjelma on kova kolaus maailman heikoimmassa asemassa oleville ja kestävälle kehitykselle

Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo pitää kehitysyhteistyöhön kohdistuvia leikkauksia huolestuttavina. Sotien, pakolaisuuden ja turvattomuuden lisääntyessä maailmalla kehitysyhteistyön ja tuen tarve kasvaa, Fingo toteaa.

Suomen uusi hallitus ilmoitti hallitusohjelman julkistuksen yhteydessä leikkauksista kehitysyhteistyöhön. Leikkaukset varsinaisesta kehitysyhteistyöstä ovat noin 220–280 miljoonaa euroa laskentavasta riippuen verrattuna vuoden 2027 suunniteltuun tasoon, eli 900 miljoonaan euroon. Suunnitelluille määrärahoille on perusteet, ja leikkaukset ovat pois muun muassa rauhan, demokratian, ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämisestä.

Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglun mukaan leikkaukset ovat vaikeat ja perusteettomat, mutta eivät täysin kohtalokkaat. ”Tämä on kuitenkin kova kolaus Suomen arvopohjaiselle ja globaalia vastuuta kantavalle ulkopolitiikalle”, sanoo Nalbantoglu.

“Hallituksen leikkaukset tulevat todella vaikeaan paikkaan. Suomen ei tule eristäytyä muusta maailmasta ja jättää akuuttien kriisien ratkaisemista muille. Leikkauspäätökset kostautuvat maailman heikoimmassa asemassa oleville, mutta myös meille suomalaisille”, Nalbantoglu jatkaa.

Nalbantoglu toivoo myös, että tuleva kehityspolitiikasta vastaava ministeri perehtyy laajasti suomalaiseen kehityspolitiikkaan, sen vaikutuksiin ja toimijoihin. ”Kehityspolitiikan tulee perustua tietoon ja hyvään ymmärrykseen.”

Kehitysyhteistyöllä Suomi vaalii liittolaissuhteita, monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää sekä osallistuu aikamme kohtalonkysymysten ja yhteisten kriisien ratkaisemiseen. Maailmaa koettelee ilmastonmuutoksen aiheuttamat luonnonkatastrofit ja elinehtojen kaventuminen, nälänhätä ja syventyvä eriarvoisuus sekä sodat ja konfliktit. Maailmassa onkin tänä päivänä eniten pakolaisia sitten toisen maailmansodan.

Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Silla Ristimäki muistuttaa, että maailman etu ja Suomen etu on valtaosin yhteinen.

”Pienenä maana myös Suomen oma turvallisuus edellyttää vakaata ja yhteisten sääntöjen varassa toimivaa maailmaa. Ilmastonmuutosta, eriarvoisuutta ja hallitsemattomia muuttoliikkeitä ei voida ehkäistä millään määrillä rautaa rajoillamme. Nämä haasteet täytyy ratkaista yhteistyössä muiden maiden kanssa”, Ristimäki sanoo.

Materiaalit:

Fingon hallitusohjelma-analyysi: https://fingo.fi/julkaisut/fingon-hallitusohjelma-analyysi/

Lisätiedot: 

Ilmari Nalbantoglu, vaikuttamistyön johtaja 

p. 050 574 1112 | ilmari.nalbantoglu@fingo.fi 

Silla Ristimäki, kehityspolitiikan asiantuntija 

p. 050 317 6702 | silla.ristimaki@fingo.fi