Pohjoismainen kansalaisjärjestöryhmä tilasi tämän selvityksen osana pohjoismaista vero-oikeudenmukaisuuden yhteistyötä. Raportti selvittää, miten Pohjoismaat (Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska) ovat toteuttaneet 2015 hyväksytyn Addis Abeban veroaloitteen (Addis Tax Initiative, ATI) velvoitteita ja miten ne kaiken kaikkiaan toimivat verotukseen ja kehitykseen liittyen. Selvityksen rahoitti pääosin Norjan ulkoministeriö.
Avun määrä kehittyvien maiden veropohjan vahvistamiseksi on yleisesti alkanut ATI-ohjelman myötä kasvaa. Kaikki neljä Pohjoismaata ovat sitoutuneet aloitteen määrälliseen tavoitteeseen eli kaksinkertaistamaan oman apunsa vuoden 2015 tasosta kaksinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä.
Raportin mukaan kaikki neljä maata tekevät nyt enemmän kaikkia erilaisia toimintoja kuin vuonna 2015, ja niiden ohjelmien väliset toiminnalliset erot ovat vähentyneet. Ne ovat kaikki tavalla tai toisella olleet mukana kansainvälisissä järjestelyissä ja rahoittaneet monikansallisia toimijoita. Maiden keskinäinen yhteistyö on ollut vähäistä, mutta joidenkin hankkeiden osalta on ollut jonkin verran yhteistyötä paikallisella tasolla. Esimerkiksi “Tax Modernnisation Programme in Tanzania” -hankkeessa on korirahoitusta Tanskalta, Norjalta ja Briteistä. Merkittävin yhdenmukaisuus maiden välillä on alueellinen. Muiden kuin Ruotsin viimeaikaiset hankkeet on toteutettu Afrikassa ja osin samoissa maissa. Suomella Tansaniassa, Sambiassa ja Somaliassa. Ruotsilla on ollut hankkeita kaikkiaan yhdeksässä maassa neljällä mantereella, mutta pääasiassa Euroopassa.
Raportti esittää suosituksia uuteen ATI-julkilausumaan, jota ollaan valmistelemassa vuosille 2021-2025. Kaikkien kehittyvien maiden tulisi olla aktiivisesti mukana, ei pelkästään ATI-aloitteen 23 kumppanimaata. Veropohjan vahvistamiseen liittyviä hankkeita toteutettiin esimerkiksi vuonna 2016 toteutettu kaikkiaan lähes sadassa maassa. Tarvitaan avointa dialogia, jotta kaikkien apua saavien maiden prioriteetit olisivat mahdollisimman kattavasti mukana ATI-aloitteen seuraavassa vaiheessa. ATI-aloitetta tulisi raportin mukaan myös laajentaa pitkäaikaiseksi prosessiksi, joka käyttää sovittuja tulostavoitteita mukana olevissa kehittyvissä maissa sekä toteuttaa erilaisia järjestelmällisiä koordinaatiomekanismeja ATI-aloitteeseen sitoutuneiden avunantajien välillä ja tasoittaa avun määrää apua saavien maiden välillä.
Raportti esittää yhteisiä suosituksia Pohjoismaille. Niiden tulisi esimerkiksi tehdä neljän maan yhteinen strategia keskipitkälle ja pitkälle aikavälille, edistämään sellaista veropolitiikkaa, joka myötävaikuttaa kehityksen politiikkajohdonmukaisuuteen. Tarvitaan monialaisia työryhmiä, yhteisiä lähestymistapoja verot- ja kehitys -tematiikkaan sekä yhteisiä näkemyksiä vaikuttaa ATI-aloitteeseen ja kansainvälisiin toimijoihin, jotta niiden lähestymistapa olisi teknisesti edistyksellinen ja pohjoismaisten periaatteiden mukainen. Tukea kehittyvien maiden täyttä osallistumista kaikissa globaaleja verosääntöjä käsittelevissä keskusteluissa ja päätöksissä. Analysoida omien vero- ja kehityspolitiikkojen vaikutuksia kehittyville maille sekä jatkaa kansalaisyhteiskunnan tukemista kohdemaissa, edistääkseen demokraattista keskustelua verojärjestelmistä ja -politiikoista.
Raportti esittää kullekin maalle myös yksittäisiä suosituksia. Suomen tulee lisätä rahoitustaan, jotta saavuttaisi ATI-sitoumuksensa vuonna 2020. Suomen tulee jatkaa tuen antamista monille eri toimijoille, mukaan lukien avunsaajamaiden julkishallinto, kansalaisyhteiskunta, parlamentaarikot ja alueelliset asiantuntijat, rakentaakseen sekä teknistä että poliittista kapasiteettia ja kasvattaakseen tietoisuutta politiikkavaihtoehdoista. Suomen tulee varmistaa, että sen poliittinen näkemys veroista ja kehityksestä OECD:ssä, Kansainvälisessä valuuttarahastossa, Maailmanpankissa, EU:ssa ja muissa kansainvälisissä foorumeissa on johdonmukainen omien tavoitteiden ja myös globaalin etelän parhaiden toimintojen kanssa. Suomen tulee säilyttää kotimaisen koordinaation järjestelmä, ja muiden maiden tulisi seurata tätä esimerkkiä.
Selvityksen tilanneeseen pohjoismaiseen ryhmään kuuluivat seuraavat järjestöt: ActionAid Denmark, Diakonia Sweden, Finnish Development NGOs Fingo, Norwegian Church Aid, NTL Skatt, Oxfam IBIS, Oxfam Sweden, Tax Justice Network – Norway.