Järjestöt vaativat oikeuksiaan Busanissa

Onko kansalaisyhteiskunnan toimintatilan määrittely niin tärkeä asia, että sen takia kannattaa uhrata paikka neuvottelupöydässä OECD:n avun tuloksellisuuden huippukokouksessa?

Teksti: Auli Starck

Etelä-Korean Busaniin ennen OECD:n huippukokousta pidettävään Kansalaisyhteiskuntafoorumiin kokoontuneet sadat kansalaisliikkeet ja -järjestöt ovat huolissaan. Loppuasiakirjan luonnoksessa valtiot ovat lupautuneet tarjoamaan kansalaisliikkeille niiden työn mahdollistavan toimintaympäristön eli englanniksi enabling environment. Sen sijaan luonnoksessa ei kerrota, mitä enabling environment tarkoittaa.
Yleismaailmallinen trendi viime vuosina on ollut kansalaisliikkeiden toimintaympäristön kaventaminen. Esimerkiksi Etiopiassa on astunut voimaan kansalaisjärjestölaki, joka käytännössä kieltää vaikuttamistyön. Vastaavaa, järjestöjen toimintaa ja itsemääräämisoikeutta rajoittavaa lakia valmistellaan Kambodzhassa. Esimerkkejä löytyy myös rikkaammista maista: Kanadassa, Uudessa-Seelannissa ja Hollannissa kehitysyhteistyöjärjestöjen rahoitusta on leikattu dramaattisesti. Isäntämaa Korean sekä Japanin järjestöt valittavat, että hallitus haluaa tukea järjestöjä ainoastaan palveluntuottajina, muu on hallituksen mielestä turhaa tai vähintään epäilyttävää.
Viime päivien keskusteluissa ja työpajoissa on useaan otteeseen nostettu esiin tarve saada tarkempaa kuvausta siitä, millainen toimintaympäristö mahdollistaa järjestöjen tuloksellisen kehitysyhteistyön. Samoin vaaditaan minimistandardeja ja indikaattoreita, joita seurata.
Tekstiin ehdotetaan selkeitä viittauksia perusoikeuksiin, kuten yhdistymis- ja sananvapaus, vapaus toimia ilman valtion sekaantumista, vapaus viestiä ja tehdä yhteistyötä, kansalaisten muodostamien ryhmien vapaus kerätä ja turvata rahoituksensa sekä valtion velvollisuus suojella näitä oikeuksia.
Itse asiassa nämä oikeudet on jo mainittu eri osapuolten – rikkaiden valtioiden, kehitysmaiden ja kansalaisliikkeiden edustajien – muodostaman työryhmän yhteisissä näkemyksissä Busanin kokousta varten (Task Team on CSO Development Effectiveness: Key Messages for the Fourth High Level Forum on Aid Effectiveness).
Oikeuksia ei vain ole huomioitu luonnoksessa vedoten muun muassa tekstin pituuteen. Kuitenkin yksityissektorin kohdalla luonnos listaa muun muassa lainsäädännön, hallinnon ja poliittisen toimintaympäristön sekä puhuu yksityisen sektorin osallistumismahdollisuuksien ja rahoituksen puolesta kehityspolitiikassa.
Mutta onko toimintaympäristöä koskeva lauseke niin kriittinen, että sen vuoksi kannattaa marssia ulos neuvotteluista? Missä tulee järjestöjen raja vastaan? Kansalaisliikkeet ovat nyt ensimmäistä kertaa mukana yhdenvertaisina neuvotteluosapuolina – ainakin periaatteessa. Joillakin kun tuntuu olevan enemmän painoarvoa kuin toisilla, ja rikkaat maat ovat ainoat tyytyväiset tähänastiseen luonnokseen. Jääkö tämä ensimmäiseksi ja viimeiseksi kerraksi neuvottelupöydän ääressä, jos neuvottelut kariutuvat nimenomaan kansalaisliikkeiden takia? Kysymyksiin ei ole helppoja vastauksia edes kansalaisliikkeillä.
Järjestöedustavat pohtivat yhdessä, onko Busanin loppuasiakirjalla edes mitään väliä? ”Jos hallitukset haluavat sortaa kansalaisyhteiskuntaansa, ne tekevät sen joka tapauksessa tapahtui Busanissa mitä tahansa”, sanoo yksi.
”Tärkeintä on se, mitä me kansalaisliikkeet teemme kansallisella tasolla ja millaista toimintaympäristöä vaadimme omilta hallituksiltamme”, kannustaa toinen. ”Busan ei tuo mitään uutta, useimmat hallitukset ovat jo sitoutuneet vaatimiimme oikeuksiin ja laiminlyövät ne silti”, huokaa kolmas. ”Jos ei paperissa lue mitään konkreettista, emme voi vaatia valtioita seuraamaan tilanteen muutosta”, neuvoo neljäs.
Marssivatko järjestöt ulos? Se selvinnee tänä iltana.
Millainen on lopullinen muotoilu? Se selviää muutaman päivän sisällä.
Onko loppuasiakirjalla mitään väliä? Se selviää vasta vuosien kuluttua. Tärkeintä on ehkä kuitenkin se, että hyvinkin erilaiset kansalaisliikkeet eri puolilta maailmaa ovat nyt yhtenä rintamana vaatimassa oikeuksiaan.

Lisätietoa

Kepan Busan-sivut
Kepan tuloksellisuusprosessi-sivu
BetterAid-bloggaus järjestöjen toimintaympäristöstä