YK:n ilmastokokous pidetään Egyptissä Sharm El Sheikhissä 6.11.–18.11. Järjestöt odottavat, että Afrikan maille tärkeistä kysymyksistä, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja ilmastotuhojen taloudellisen taakan jakamisesta, tehdään päätöksiä neuvotteluissa. Ilmastotoimet on toteutettava ihmisoikeuksia kunnioittaen ja eriarvoisuutta vähentäen.
Ilmastoneuvotteluiden uskottavuutta ja kehittyvien maiden luottamusta nakertaa, että vauraat maat ovat pettäneet Pariisin sopimukseen kirjatut ilmastorahoituslupaukset. Rahoitus, jonka tarkoitus on tukea kehittyviä maita ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja hillinnässä, on jäänyt osin toteutumatta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääri-ilmiöt, kuten tulvat ja myrskyt, lisääntyvät samaan aikaan voimakkaasti, ja aiheuttavat valtavia kustannuksia sekä peruuttamattomia menetyksiä etenkin kaikkein köyhimmille maille.
Järjestöt vaativat, että ilmastokokouksessa tehdään päätös erillisen rahoitusmekanismin perustamisesta ilmastonmuutoksesta johtuvien menetysten ja vahinkojen korvaamiseksi.
“Kyse on ilmastonmuutoksen aiheuttamista vahingoista, jotka valitettavasti realisoituvat sopeutumistoimista, sääpalveluista ja katastrofiriskihallintajärjestelmistä huolimatta, kuten esimerkiksi Pakistanin viimeaikaiset tulvat ovat osoittaneet”, sanoo Fingon ilmastotyön asiantuntija Emilia Runeberg.
Nämä ilmastonmuutoksesta aiheutuvat kustannukset lankeavat köyhimmille maille ja ihmisille, jotka ovat vähiten vastuussa ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta. Järjestöt katsovat, että mailla, joiden historialliset päästöt ovat ilmastonmuutoksen aiheuttaneet, on myös suurin vastuu kulujen korvaamisesta. Suomen tulee osana EU-ryhmää edistää päätösten syntymistä menetysten ja vahinkojen rahoituksesta.
Viime vuonna Glasgow’n ilmastokokouksessa fossiilisten polttoaineiden alasajoa koskevat linjaukset nousivat vahvasti keskustelun ytimeen, mutta vesitettiin kokouksen loppumetreillä. Nyt tarvitaan huomattavasti tiukempia kirjauksia.
“Tieteen valossa on selvää, ettei yhteenkään uuteen öljy-, kaasu- tai hiilihankkeeseen tule enää investoida, vaan rahavirrat pitää kääntää ongelmista ratkaisuihin. Lisäksi jo olemassa olevan fossiili-infrastruktuurin käytöstä on luovuttava suunniteltua nopeammin”, sanoo Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen.
Ukrainan sodan vauhdittaman globaalin ruokakriisin keskellä ilmastokokouksen odotetaan myös tuovan päätöksiä maatalouden ilmastokestävyyden ja kestävien ruokajärjestelmien tukemiseksi.
”Vaadimme päätöslauselmassa linjattavan, että maatalouden ilmastotyötä tehdään niin sopeutumista kuin ilmastonmuutoksen hillintää tukien, ruokajärjestelmiä vahvistaen ja eriarvoisuutta vähentäen. Erityisesti maataloudesta elantonsa saavien naisten ja pienviljelijöiden toimeentulo on turvattava”, sanoo Food and Forest Development Finlandin ilmastoasiantuntija Noora Simola.
Luontopohjaiset ratkaisut, esimerkiksi ruokakasvien viljeleminen puiden seassa eroosion ehkäisemiseksi tai kaupunkikosteikkojen rakentaminen tulvien hillitsemiseksi, ovat keskeisiä sekä ilmaston, ruokaturvan että luontokadon torjumisen kannalta. Järjestöt odottavat ilmastokokoukselta tukea luontopohjaisille ratkaisuille.
”Ilmastokriisi ja luontokato tulee ratkaista yhdessä. Ilmastotoimien luontovaikutukset tulee huomioida ja toisaalta biodiversiteettirahoituksella voidaan vähentää päästöjä ja vahvistaa hiilinieluja”, toteaa WWF:n ilmastovastaava Bernt Nordman.
Suomalaiset järjestöt ovat tiedotusvälineiden haastateltavissa kokouksen aikana ja vastaavat mielellään lisäkysymyksiin.
Ilmastoneuvotteluita seuraa paikan päältä Egyptissä:
Fingo, Emilia Runeberg, ilmastotyön asiantuntija, +358 50 317 6686, emilia.runeberg@fingo.fi
Food and Forest Development Finland (FFD), Tiina Huvio, toiminnanjohtaja, +358 40 159 5667, tiina.huvio@ffd.fi
Greenpeace, Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energia-asiantuntija, +358 50 368 8488, kaisa.kosonen@greenpeace.org
WWF Suomi, Bernt Nordman, ilmastovastaava, +358 50 525 0348, bernt.nordman@wwf.fi
Ilmastoneuvotteluita seuraa Suomesta käsin:
Amnesty International Suomen osasto, Elina Mikola, ilmasto- ja ympäristöasiantuntija, +358 44 493 8334, elina.mikola@amnesty.fi
Natur och Miljö, Camilla Sederholm, verksamhetsledare +358 045 2700 313, camilla.sederholm@naturochmiljo.fi
Plan International Suomi, Niina Ratilainen, vaikuttamistyön asiantuntija, +358 50 378 7791, niina.ratilainen, niina.ratilainen@plan-international.org
Suomen luonnonsuojeluliitto, Hanna Aho, suojeluasiantuntija, +358 40 628 9495, hanna.aho@sll.fi
Siemenpuu-säätiö sr, Hanna Matinpuro, toiminnanjohtaja, +358 50 569 1189, hanna.matinpuro@siemenpuu.org
Finnwatch
Creatura Think & Do Tank
—
Finländska organisationer om FN:s klimatmöte: De rika länderna måste bära sitt ansvar för klimatförändringens följder
Finländska miljö-, människorätts- och biståndsorganisationer kräver att FN:s klimatmöte fattar ett beslut om att avveckla användningen av fossila bränslen och införa en rättvis ansvarsfördelning i finansieringen av åtgärder som ska tackla klimatkrisen.
Förenta Nationernas klimattoppmöte ordnas i Sharm El Sheikh i Egypten den 6-18 november. Eftersom mötet ordnas på den afrikanska kontinenten förväntar sig organisationerna att mötet fattar beslut som är viktiga för de afrikanska länderna. I synnerhet beslut om anpassning till klimatförändringens effekter och en fördelning av det ekonomiska ansvaret för att kompensera för klimatrelaterade skador är frågor där det måste ske framsteg.
Klimatförhandlingarnas trovärdighet och låginkomstländernas tillit undergrävs av de rika ländernas oförmåga att infria sina löften om den klimatfinansiering som fastställdes i Parisavtalet. Finansieringen skulle hjälpa låginkomstländerna att anpassa sig till klimatförändringen och därtill dämpa klimatförändringens effekter. Den här finansieringen har nu uteblivit till vissa delar.
Extrema väderfenomen såsom översvämningar och stormar orsakade av klimatförändringen ökar samtidigt kraftigt, vilket ger upphov till enorma kostnader och oåterkalleliga förluster i världens fattigaste länder.
De finska organisationerna kräver att klimatmötet fattar beslut om att grunda en specifik finansieringsmekanism för att kompensera sådana skador som orsakas av klimatförändringen.
”Dessa skador inträffar, trots klimatanpassande åtgärder, vädertjänster och olika riskhanteringssystem, vilket översvämningarna i Pakistan har visat”, säger Emilia Runeberg, klimatexpert på biståndsorganisationen Fingo.
Kostnaderna för en stor del av dessa klimatskador drabbar de fattigaste ländernas invånare som minst av alla bär ansvaret för att ha orsakat klimatförändringen. Organisationerna anser att de länder som står för de historiskt sett största utsläppen också ska bära det största ansvaret för att kompensera dessa skador. Finland måste som en del av EU-gruppen främja dessa finansieringsbeslut.
Fjolårets klimatmöte i Glasgow enades om riktlinjer för att avveckla fossila bränslen, men formuleringarna urvattnades på slutrakan. Nu behövs det tuffare skrivningar på årets klimatmöte i Egypten.
”I ljuset av vetenskapen är det klart att det inte finns skäl att investera i ett endaste olje-, gas eller stenkolsprojekt. Penningströmmarna ska i stället styras från problem till lösningar. Vi måste avveckla den fossila infrastrukturen snabbare än planerat”, säger Kaisa Kosonen, klimatexpert på Greenpeace.
Kriget i Ukraina och den globala matkrisen har aktualiserat behovet av att stödja en sådan matförsörjning och ett sådant jordbruk som är hållbart med tanke på klimatet.
”Vi kräver att klimatmötets resolution slår fast att klimatarbetet inom jordbrukssektorn ska förverkligas så att vi stöder sådana livsmedelssystem som minskar på ojämlikheten. I synnerhet kvinnors och småbrukares utkomst måste tryggas”, säger Noora Simola, klimatexpert på Food and Forest Development Finland.
Naturbaserade lösningar som odlingen av matgrödor i närheten av träd för att förebygga erosion liksom anläggningen av våtmarker i städer för att bromsa översvämningar är centrala lösningar för klimatet, matförsörjningen och kampen mot naturförluster, skriver de finska organisationerna.
”Klimatkrisen och naturförlusten måste lösas parallellt. Det är viktigt att beakta klimatåtgärdernas inverkan på naturen samtidigt som vi minskar på utsläppen och stärker kolsänkorna”, säger Bernt Nordman, klimatansvarig på WWF.
De finska miljö-, människorätts- och biståndsorganisationernas klimatexperter är tillgängliga för intervjuer under FN:s klimatmöte.
*Tiedotetta editoitu 26.10. Lause ”Kokous järjestetään pitkästä aikaa Afrikan mantereella” poistettu.