Kehitysyhteistyöntekijöiden kaappaukset kasvussa

Lähes kolmesataa kehitysyhteistyöntekijää surmattiin, kaapattiin tai vahingoittui vakavasti vuonna 2012, paljastaa tämän vuoden Aid Worker Security Report. Uhreista kansainvälisellä komennuksella oli 49 henkilöä ja paikalta palkattua työvoimaa 225 henkilöä.Hyökkäysten suhteellinen osuus kehitysyhteistyöntekijöiden määrään nähden on kasvussa. Erityisesti kidnappaukset ovat yleistyneet — niiden määrä on nelinkertaistunut vuosikymmenessä.Maakohtaista tilastoa johtaa selvästi Afganistan, jossa erilaisia hyökkäyksiä aputyöntekijöitä kohtaan rekisteröitiin viime vuonna 56 kappaletta. Työntekijöiden määrään suhteutettuna vaarallisin paikka kehitysyhteistyössä on kuitenkin Somalia. Eniten kidnappauksia tapahtuu Latinalaisessa Amerikassa.Vaikka paikalta palkattujen työntekijöiden uhriluku on suurempi, ovat ulkomaalaiset suhteellisesti katsottuna herkemmin iskujen kohteina. Kidnappaustapauksissa kaappaajat helposti ajattelevat, että ulkomaalaisista saa paremmat lunnaat ja kansainvälinen huomiokin on taattu.Talebanin epävirallinen rekisteröintiYleensä kaapatut pääsevät vapauteen alle kymmenessä päivässä, mutta ulkomaisia työntekijöitä pidetään kaapattuina kaksi kertaa paikallisia pidempään. Paikallisten kehitysyhteistyöhön palkattujen riski joutua hyökkäysten uhreiksi on suurempi kuin muilla aloilla toimivien maanmiestensä. Ajatellaan, että kehitysyhteistyöntekijöillä on enemmän rahaa, eikä veljeilyä länsimaalaisten aputoimijoiden kanssa joka paikassa katsota hyvällä.Raportissa huomautetaan, että avunantajat ja järjestöt keskittyvät kohtuullisen hyvin kidnappausten hoitoon, mutta varotoimenpiteissä olisi parantamisen varaa. Esimerkiksi avunantajien tulisi jakaa keskenään enemmän tietoa ja kiinnittää nykyistä parempaa huomiota teillä liikkumisen riskeihin.Lunnaiden maksamisen arvuuttelun sijaan tulisi turvallisuus- ja neuvottelustrategioita kehittää. Kriisinhallinnan ohella tarvitaan kriisistrategioita; millaisia myönnytyksiä ollaan valmiita tekemään ja mihin lopputuloksiin ne johtavat — myös muiden avunantajien kannalta.Kaappausten motiiveja on raportin mukaan vaikea päätellä, mutta aputyöntekijöiden tapauksessa poliittiset syyt vaikuttaisivat olevan puhtaasti taloudellisia syitä merkittävämpiä. Rahan tähden tehdyt kaappaukset kohdistetaan yleensä kehitysyhteistyöntekijöitä varakkaampiin bisnesmiehiin.Kaappaus saattaa tarkoittaa aputoimijan yleinen hyväksynnän romahtamista toiminta-alueella. Tosin joissain tapauksissa — etenkin Afganistanissa — on käynyt niinkin, että kaapatut aputyöntekijät on vapautettu pian paikallisten ihmisten ja yhteisöjen johtajien vaatimuksesta. Afganistanissa jopa vitsaillaan, että lyhytkestoinen kaappaus on kansalaisjärjestöille Talebanin suorittama epävirallinen rekisteröinti.Aid Worker Security Report 2013 (pdf)