Alison Holder esitteli Oxfamin uutta Even it Up -kampanjaa Kuva: Alison Holder esitteli Oxfamin uutta Even it Up -kampanjaa

Kehityspoliittinen päivä: Köyhyys koskee ”niitä”, eriarvoisuus meitä kaikkia

Miksi eriarvoisuus kasvaa meillä ja maailmalla – ja onko trendille tehtävissä mitään? pohdittiin Kepan Kehityspoliittisessa päivässä 11. marraskuuta.

Teksti: Sanna Jäppinen Kuva: Jesse Pasanen / Kepa

”Minulla on kolme ja puoli pointtia”, ilmoitti Kepan kampanjakoordinaattori Niklas Kaskeala nykypolitiikasta tutuin elkein tiivistäessään Kehityspoliittisen päivän annin.Ensimmäinen pointti koskee paradigman muutosta: köyhyyden sijaan globaaliasioita ajavat järjestöt keskittyvät yhä enemmän eriarvoisuuden vähentämiseen.Toiseksi pointiksi Kaskeala nosti sen, että eriarvoisuus on maailmanlaajuinen ongelma: eriarvoisuus lisääntyy kaikkialla, ja kaikkialla sitä aiheuttavat samat talouden rakenteet. Toisaalta missään eriarvoisuus ei ole minkään hallitsemattoman luonnonvoiman aiheuttamaa, vaan taustalla ovat tietoiset poliittiset valinnat. Kolmas pointti onkin se, että näihin valintoihin voidaan vaikuttaa.Puolikkaaksi, mutta Kehityspoliittiseen päivään kokoontuneen järjestöväen kannalta hyvinkin merkittäväksi pointiksi Kaskeala lisäsi samana päivänä käynnistyvän järjestöjen eduskuntavaalikampanjan. Maailmantalouden tekijät -kampanjan tavoitteena on juurikin poliitikkojen – ja äänestäjien – herätteleminen.”Vaalien alla nostamme keskusteluun kysymyksen siitä, kuka päättää kestävästä taloudesta.”Eriarvoisuus estää köyhyyden vähentämistäSuomalaisjärjestöt pääsivät tuoreeltaan vertaamaan vaalikampanjan teemoja kansainvälisen järjestöjätin Oxfamin teeseihin. Oxfam käynnisti kaksi viikkoa sitten oman Even it Up -kampanjansa, ja Kehityspoliittisessa päivässä sitä esitteli vero- ja eriarvoisuuskysymysten asiantuntija Alison Holder.Holder muistutti, että järjestöt eivät suinkaan ole unohtaneet äärimmäistä köyhyyttä, vaan on tajuttu, että koko ajan kasvava eriarvoisuus hidastaa tai suorastaan estää köyhyyden vähentämistä. Varallisuuttahan maailmassa on nyt enemmän kuin koskaan.Oxfamin laskelmien mukaan esimerkiksi Intiassa jopa yhdeksänkymmentä miljoonaa ihmistä voisi nousta äärimmäisestä köyhyydestä seuraavan viiden vuoden aikana, jos eriarvoisuus ei enää kasvaisi nykytilanteesta. Ja jos eriarvoisuutta saataisiin kavennettua kolmanneksella, voisi äärimmäinen köyhyys olla Intiassa historiaa.Räikeän eriarvoisessa yhteiskunnassa kenelläkään ei ole kivaaPöhinä eriarvoisuuden ympärillä ei ole vain aktivistien ja kampanjajärjestöjen aikaansaannosta, vaan Alison Holderin mukaan ongelma on tiedostettu ympäri maailman hyvinkin erilaisissa kuppikunnissa. Esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Christine Legarde on todennut, että aivan liian monessa maassa talouskasvun hedelmät ovat aivan liian harvan ulottuvilla, eikä tilanne ole millään muotoa kestävä.”Tätä kysymystä ei voi rajata esimerkiksi vain oikeiston tai vasemmiston asiaksi, sillä se koskettaa kaikkia”, Holder totesi.Hänen mukaansa juuri tästä syystä Even it Up -kampanja on myös oikeasti globaali kampanja, ja näkökulma on varsin erilainen kuin köyhyyden vähentämisestä puhuttaessa: silloin ongelmat on ollut helppo sijoittaa jonnekin kauas, pois rikkaista länsimaista.Yksi syy ideologiarajat ylittävään huoleen lienee se, ettei eriarvoisuuden kasvu oikeasti tee kenenkään elämästä herkkua, ei edes niiden harvojen, joihin käsiin varallisuus yhä enemmän keskittyy.Väkivalta ja yhteiskunnan turvattomuus lisääntyvät eriarvoisuuden mukana. Latinalainen Amerikka on kaikkein eriarvoisin alue maailmassa ja samalla turvattomin: siellä sijaitsee 41 maailman 50:stä vaarallisimmaksi rankatusta kaupungista, ja vuosina 2000-2010 alueella tehtiin miljoona murhaa.Hyviä ja huonoja polkuja – kyse on valinnoistaHolder painotti, että eriarvoisuuden noidankehä voidaan katkaista hyvällä politiikalla. Ensin pitää kuitenkin ymmärtää, miksi eriarvoisuus alkoi kolmisenkymmentä vuota sitten globaalisti jälleen kasvaa, vaikka siihen asti kuilu rikkaiden ja köyhien välillä oli kaventunut vauhdikkaasti koko 1900-luvun.Oxfamin mukaan taustalla on kaksi suurta selittäjää: syvä markkinausko sekä vallan keskittyminen. Markkinausko tarkoittaa sitä, että kaikenlaista sääntelyä katsotaan pahalla ja uskotaan markkinoiden korjaavan itse itseään. Vallan keskittyminen puolestaan sitä, että taloudellinen eliitti on yhä enemmän tekemässä myös poliittisia päätöksiä – ja samalla varmistamassa, että päätökset ovat sille itselleen suotuisia.Holder antoi kolme esimerkkiä siitä, miten eriarvoisuuden kuilua voidaan leventämisen sijaan kuroa umpeen poliittisten päätösten avulla. Yksi merkittävä eriarvoisuuteen vaikuttava tekijä on työ ja siitä saatava korvaus: maailman työväestöstä 40 prosenttia työskentelee harmaan talouden piirissä, jossa minipalkkaa tai työoikeuksia ei tunneta. Hyvän politiikan mallia tarjoilee Brasilia, jossa minimipalkan reaaliarvo nousi 50 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2011.Brasilia saa kiitosta myös siitä, että se on onnistunut takaamaan väestölleen entistä kattavamman sosiaaliturvan. Globaalisti ilman yhteiskunnan tarjoamaa turvaverkkoa on edelleen 70 prosenttia ihmisistä.Tasa-arvoisen yhteiskunnan ytimessä on myös verotus, jonka avulla kerätään varoja esimerkiksi julkisten palvelujen ja muun yhteisen hyvän ylläpitämiseen. Viime vuosina onnistuneita verouudistuksia ovat Holderin mukaan tehneet esimerkiksi Senegal ja Uruguay, joissa köyhimpien verotusta on laskettu ja rikkaimpien nostettu, ja samalla saatu verotulot nousuun.Aktiiviset kansalaiset avainasemassaVaikka Holderin esimerkit poliittisista valinnoista tulivat kehitysmaista ja nousevista talouksista, hän painotti, että eriarvoisuus kasvaa myös vauraissa teollisuusmaissa.Oxfamin kyselytutkimuksen mukaan esimerkiksi Espanjassa 80 prosenttia väestöstä on sitä mieltä, että rikkailla on liian paljon sananvaltaa siihen, millaista politiikkaa maassa tehdään. Britanniassa samaa mieltä on 67 prosenttia väestöstä, Hollannissa 53.Holderin mielestä on turha jäädä vain kiltisti odottamaan poliitikoilta hyviä päätöksiä.”Aktiiviset ja valistuneet kansalaiset ovat aina olleet tärkeä tekijä taistelussa eliitin valtaa vastaan. En tiedä, miten teillä Suomessa, mutta ainakin Britanniassa tuntuu olevan meneillään paha demokratian kriisi – ihmiset ovat kadottaneet tunteen siitä, että he voivat vaikuttaa. Meidän tavoitteemme on, että Even it Up -kampanjasta tulee hyvin poliittinen.”Kepa.fi: Järjestöjen vaalikampanja haastaa ehdokkaat maailmantalouden tekijöiksiKepa.fi: Eriarvoisuus hidastaa talouden kasvuaKepa.fi: Kehitystä ja politiikkaa -blogi: Äärimmäinen köyhyys ja äärimmäinen rikkausKepa.fi: Oxfam: Maailman varallisuuserot ovat karanneet käsistäwww.maailmantaloudentekijat.fi