Ilmaston lämpeneminen etenee huolestuttavaa tahtia – vuosi 2016 oli mittaushistorian lämpimin. Pelissä on paljon: Suomessa menetetään valkoiset talvet, lajien sukupuutto kiihtyy, maailman rannikkokaupungit jäävät veden alle, köyhyyden torjunta vaarantuu ja maailmantalous kärsii. Onnistuminen ilmastonmuutoksen torjunnassa vaatii uusia toimia myös kunnilta.
Nykyisin uusiutuvan energian tuotannossa päärooli on bioenergialla, ja monissa kunnissa sen käytön lisäämistä suunnitellaan. Järjestöjen mielestä kestävä bioenergia voi olla väliaikainen osaratkaisu fossiilisten energialähteiden korvaamiseen. Pääosin metsäbiomassaan tukeutuminen on kuitenkin ilmaston näkökulmasta kestämätöntä, sillä myös puun polttaminen tuottaa välittömiä päästöjä ja uhkaa metsien monimuotoisuutta ja hiilinieluja.
”Kantojen, järeän runkopuun ja turpeen käyttö tulee rajata energiantuotannon ulkopuolelle”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton Otto Bruun.
Järjestöt laativat kuntavaaliehdokkaille konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla ilmastonmuutoksen vastaista työtä pääsee tekemään jo vaalikampanjan aikana sekä viimeistään uuden valtuustokauden alkaessa.
Tällä hetkellä energiantuotanto muodostaa monissa kunnissa suuren osan päästöistä, ja fossiiliset energialähteet ovat yhä laajalti käytössä etenkin lämmöntuotannossa. Järjestöjen ehdotuksessa kuntien tulee asettaa esimerkiksi valtuustostrategiassa tai ilmasto-ohjelmassa selkeä tavoiteaika sille, milloin kivihiilen, turpeen, maakaasun ja öljyn käyttö kunnan energiantuotannossa päättyy. Hiilen ja turpeen käytön pitäisi järjestöjen kannanoton mukaan päättyä viimeistään vuoteen 2025 mennessä.
”Energiantuotannon uudistaminen on monesti hidasta, mutta aika ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on loppumassa. Prosessi hiilen ja turpeen alasajamiseksi on aloitettava kaikissa kunnissa pikimmiten”, painottaa Hiilivapaa Suomi -kampanjan Hanna Hakko.
Globaali vastuu velvoittaa Pariisin ilmastosopimuksen kautta myös kuntia. Järjestöt esittävätkin, että jokaisen kunnan tulisi laatia tiekartta ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen.
”Kunnanvaltuutettu voi esimerkiksi tehdä aloitteen siitä, että kunta asettaa pitkän tähtäimen päästövähennystavoitteen sekä aikataulun ja välitavoitteet, joilla maaliin päästään”, neuvoo Kepan Tuuli Hietaniemi.
Ilmastovastuu ulottuu myös kiinteistöihin: Kuntien rakennuskanta on vanhaa ja kuluttaa paljon energiaa. WWF Suomen Kaarina Kolle antaa käytännön vinkkejä: ”Kunnanvaltuutettu voi tehdä aloitteen selvityksestä, jossa tutkitaan mahdollisuudet kunnan kiinteistöjen energiatehokkuuden lisäämiseksi. Samassa yhteydessä kannattaa selvittää rakennuksen oman energiatuotannon mahdollisuudet.”
Ilmastonmuutos ratkaistaan kunnissa – Järjestöjen ratkaisuja valtuustokaudelle 2017-2021 (PDF)
Lisätietoja
Otto Bruun, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 040 631 3399
Hanna Hakko, kampanjakoordinaattori, Hiilivapaa Suomi -kampanja, p. 044 576 9999
Tuuli Hietaniemi, asiantuntija (ilmasto-oikeudenmukaisuus), Kepa, p. 050 317 6686
Kaarina Kolle, almastoasiantuntija, WWF, p. 050 591 3072