Sipilän hallitus päätti heti alkumetreillään vähentää Suomen varsinaista kehitysyhteistyötä reilulla kädellä. Jättimäiset yli 40 prosentin leikkaukset tarkoittivat, että hallitus vilkutti heiheit kansainväliselle 0,7 -tavoitteelle, johon se on toisaalta sitoutunut ohjelmassaan. Kehitysyhteistyötä kuritetaan kuitenkin suhteessa enemmän kuin mitään muuta hallinnonalaa, joten kirjauksen toteuttaminen jää käytännössä seuraavan hallituksen harteille. Suomen kehitysyhteistyön määrärahojen arvellaan pysyvän noin 0,4 prosentin BKTL-tasolla koko hallituskauden ajan.
Kehitysyhteistyön leikkaukset toteutettiin nopealla aikataululla. Historiallisen suuri leikkauspäätös tehtiin keskellä historian pahinta humanitaarista kriisiä ja vaikuttaa suoraan miljoonien ihmisten elämään kehitysmaissa. Samalla hallitus rampautti Suomen kykyä puuttua kotimaahammekin heijastuvien globaalien ongelmien taustalla vaikuttavaan köyhyyteen ja eriarvoisuuteen. Päätös leikata kehitysyhteistyöstä tässä tilanteessa lähetti maailmalle selvän viestin: Suomi ensin.
Leikkausten suuruutta perusteltiin tiukalla taloudellisella tilanteella. Niiden äkkinäisyys oli kuitenkin hölmöläisen hommaa. Kun Suomi joutui vetäytymään sadoista eri maissa meneillään olevista hankkeista äkkinäisesti ja ilman kunnollista siirtymäaikaa, vaarantuivat jo saavutetut kehitystulokset. Säästöinnossaan hallitus päätyi siis heittämään veroeurojamme suoraan roskakoriin.
Leikkaukset tahrivat Suomen mainetta maailmalla. Aiemmin meidät on tunnettu luotettavana ja aikaansaavana kumppanina esimerkiksi nyt nopeasti kasvavissa Afrikan talouksissa. Monilla kansainvälisillä areenoilla Suomen pääsy tärkeisiin pöytiin vaikeutuu resurssipulan myötä. Taaksepäin harpottiin myös hallituksen toisessa tärkeässä tavoitteessa. Kehitysyhteistyöleikkauksien myötä sektorilta katosi satoja työpaikkoja niin Suomesta kuin globaalisti.
***
Eduskunta on päässyt keskustelemaan laajasti sekä Suomen ensimmäisestä kehityspolitiikan että kestävän kehityksenkin selonteosta. Tämä on erinomaista. Kun elämme kasvavassa keskinäisriippuvaisuuksien maailmassa, on kehityspolitiikka entistäkin tärkeämpi osa järkevää ulkopolitiikkaa. On hyvä, että eduskunta on sen ohjaksissa tiukasti.
Viimeisen kahden vuoden kehityspolitiikka saa myös ruusuja. Naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen on entistä tärkeämpää nyt, kun muun muassa Yhdysvallat on leikannut tasa-arvo- ja lisääntymisterveyttä tukevaa rahoitusta. Suomen rooli naisten ja tyttöjen oikeuksien puolestapuhujana on meille luontainen. Nyt se on myös entistäkin ajankohtaisempi työsarka. Toivomme, että hallitus parantaa vieläkin juoksuaan ja ottaa huomioon tasa-arvokysymykset osana kaikkea toimintaansa kehitysyhteistyössä ja muilla politiikan sektoreilla.
On erinomaista, että hallitus päätti lisätä kehitysmaiden oman yritystoiminnan ja veropohjien vahvistamista Suomen kehityspolitiikassa. Tavoitteena on tukea kehitysmaiden kykyä kerätä verotuloja, jotka mahdollistavat palvelujen tuottamisen ja yhteiskunnan rakentamisen. Samaan aikaan järjestökenttä on saanut sparrata hallitusta kiinnittämään enemmän huomiota Suomen veropolitiikan vaikutuksiin maamme rajojen ulkopuolella. Myös kehitysyhteistyövaroin toimivien yritysten verovastuullisuuden varmistaminen vaatii vielä rutkasti lisätyötä.
Hallitus reivasi Suomen kehityspolitiikan painopistettä uuteen uskoon ja nosti painopisteekseen yritysten houkuttelemisen mukaan kehitysyhteistyöhön. Samaan aikaan kun yritysten roolia vahvistetaan kehitysyhteistyössä, on huomioitava vahvan kansalaisyhteiskunnan merkitys. Aktiiviset järjestöt tarjoavat kehitysmaiden ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa omaa tulevaisuuttaan koskeviin päätöksiin. Hallitus on jo havahtunut siihen, että globaalisti kansalaisyhteiskunnan tila kaventuu. Suomella olisikin nyt loistava mahdollisuus tukea kehitysmaiden paikallisia järjestöjä ja demokratiaa. Tämä auttaisi myös maissa toimivia yrityksiä.
***
Päätökset ovat aina arvovalinta. Vaikka Suomi pitää kaikkein köyhimpiä tärkeänä avun kohteena, on tuki kaikkein köyhimmille maille laskussa. Tämä on huolestuttava trendi ja selkeä askel taaksepäin. Aiemmin Suomi on ylittänyt kansainvälisen velvoitteensa ohjata vähintään 0,2 prosentin BKTL-osuus kaikkein köyhimmille maille. Määrärahaleikkaukset kohdistuivat erityisesti YK-järjestöille suunnattuun tukeen sekä kansalaisjärjestörahoitukseen. Samaan aikaan uudella kehitysyhteistyön finanssisijoitukset -momentilla hallitus pyrkii houkuttelemaan yksityisen sektorin toimijoita entistä enemmän osaksi kehitysponnisteluita. Tähän työhön ohjattiin 1200 prosentin määrärahakorotus.
Viime vuonna suurin osa valtiontalouden menokehyksen ulkopuoliseksi päätetystä 140 miljoonan suuruisesta pääoma- ja lainamuotoisesta finanssisijoitusrahoituksesta meni Finnfundille. Siivu vastasi noin kahdeksaatoista prosenttia Suomen kaikesta kehitysyhteistyöstä. On selvää, että odotukset Finnfundin työn kehitysvaikutuksista ovat korkealla. Tähän mennessä olemme kuulleet esimerkiksi kehitysyhteistyövaroin tuetuista pakastepizzoista ja huippuhotelleista sekä aggressiivisesta verosuunnittelusta. Todellisuudessa Finnfundin toiminnasta tiedetään edelleen yllättävän vähän. Suomalaisten on voitava seurata tarkasti veroeurojensa käyttöä ja niillä aikaan saatavia tuloksia.
Aikamme suuriin haasteisiin köyhyyteen, eriarvoisuuteen ja ilmastonmuutokseen on tartuttava pelottomasti. Se vaatii päättäväisyyttä, ketteryyttä, sisua sekä resursseja. Suomi ei ole saari eikä linnake. Koska vakaampi ja vauraampi maailma on meidän kaikkien etu, kannattaa siihen investoida.
Hallituskauden puolivälissä Kepan asiantuntijat arvioivat hallituksen toimia globaalin oikeudenmukaisuuden edistäjänä. Tempaukseen liittyvät myös aiheesta tehty katugallup sekä ministeriöille jaetut todistukset.
,