Sdp:n puheenjohtajalla, tulevalla päämisterillä Antti Rinteellä ja Suomen seuraavalla hallituksella on ainutlaatuinen tilaisuus tehdä Suomesta maa, jolla on maailmanlaajuista vaikutusvaltaa kestävän kehityksen ja oikeudenmukaisen maailman rakentajana. Ohessa muutamia vinkkejä Fingon asiantuntijoilta siitä, miten tämä onnistuu.
Kysymykset ovat samat, jotka hallitustunnustelija Rinne on lähettänyt puolueille hallitusneuvottelujen ensimmäisessä vaiheessa.
1. Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi
a. Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?
Ilmastonmuutoksen hillintä on paitsi inhimillinen ja ekologinen välttämättömyys myös mahdollisuus reilumman yhteiskunnan rakentamiseen. Fossiilisista polttoaineista luopuminen, uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen ja hiilinielujen suojelu tuovat mukanaan työpaikkoja, verotuloja, puhdasta ilmaa ja monimuotoista luontoa. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n lokakuussa 2018 julkaistu raportti vahvisti, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoite pyrkiä rajoittamaan maapallon keskimääräinen lämpötilan nousu 1,5 asteeseen on ainoa hyväksyttävä tavoite ilmastopolitiikalle.
Suomen kansallinen vuoteen 2030 ulottuva päästövähennystavoite tulee nostaa 1,5 asteen mukaiseksi, vähintään 65 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna. Suomen tulee vähentää nettopäästöjä niin, että ne ovat negatiivisia vuoteen 2030 mennessä sekä vahvistaa kansallisia hiilinieluja ja -varastoja ja varmistaa niiden suojelu.
Korvaamaton-kampanjan tavoitteena on kasvattaa luonnon hiilinieluja 2020-luvulla niin että ne ovat 40 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuonna 2030.
Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää luonnon hiilinielujen suojelemista ja hiilivarastojen turvaamista 2020-luvun alkuvuosista lähtien. Hiilinegatiivisuuden saavuttamiseksi luonnon nielujen tulee jatkaa kasvuaan vuoden 2030 jälkeen.
Suomi kantaa vastuun omista päästövähennyksistään eikä ulkoistaa niitä kehitysmaihin tukemalla usein ongelmallisia päästökompensaatiohankkeita.
EU:n sisäinen päästövähennystavoite vuodelle 2030 nostetaan vähintään 65 prosenttiin. Samalla vahvistetaan luonnon hiilinieluja unionin laajuisesti.
b. Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla?
Suomesta rakennetaan fossiilivapaa hyvinvointivaltio ja turpeen ja kivihiilen energiakäytöstä luovutaan vuoteen 2025 mennessä.
Kaikista tuista fossiilisille polttoaineille luovutaan.
Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus nostetaan vähintään 200 miljoonaan euroon vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Päästöhuutokauppatulot ohjataan kansainväliseen kehitys- ja ilmastorahoitukseen.
Korvaamaton-kampanja esittää laajaa keinovalikoimaa päästöjen vähentämiseksi ja nielujen vahvistamiseksi mm. investointeja kevyeen ja julkiseen liikenteeseen, uusiutuvan energian lisäämistä ja energiajärjestelmän kehittämistä, kotimaiseen maatalouden käytäntöjen muutoksia sekä panostusta kasvinviljelyyn, energiatehokkaaseen asumiseen, kulutuksen ja teollisuuden päästöjen vähentämiseen.
c. Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?
Osa nykyisistä biopolttoaineista on ongelmallisia maankäytön, päästöjen ja biodiversiteetin kannalta. Biopolttoaineiden ei tule uhata ruokaturvaa tai aiheuttaa epäsuoraa maankäytön muutosta. Biopolttoaineiden vaikutus kasvihuonepäästöihin riippuu suuresti käytetystä teknologiasta ja tuotantoalueesta. Korvaamaton-kampanja suosittelee kestävyyskriteerien asettamista biopolttoaineille niin että varmistetaan ilmastohyödyt myös lyhyellä aikavälillä ja suojellaan ekosysteemien toimintaa. Lisäksi Suomen ei tule investoida hankkeisiin tai infrastruktuuriin, jotka kiihdyttävät metsien hakkuita tai pienentävät muiden ekosysteemien hiilivarastoja. Suomen tulee edistää metsien ennallistamista sekä metsien ja suometsien suojelua kansainvälisesti muun muassa ilmasto- ja biodiversiteettineuvotteluissa.
2. Suomi on kokoaan suurempi maailmalla
a. Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?
Suomen tulee edistää EU-puheenjohtajuuskaudellaan laaja-alaista pitkän tähtäimen tulevaisuuden visiota, jonka lähtökohtana olisi nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin ja elinmahdollisuuksien turvaaminen Euroopassa ja globaalisti. Kansainvälinen kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 ja Pariisin ilmastosopimus antavat luontevan ohjenuoran Suomen puheenjohtajuuskaudelle.
Seuraavan komission tulee ottaa kestävä kehitys viisivuotisstrategiansa painopisteeksi ja laatia välittömästi kokonaisvaltainen strateginen suunnitelma Agenda 2030:n toimeenpanemiseksi kaikilla politiikanaloilla.
EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 on nostettava yhteneväiseksi 1,5 asteen polun kanssa eli vähintään 65 prosenttiin. EU:n on oltava hiilineutraali vuonna 2040 ja saavutettava negatiiviset päästöt sen jälkeen. EU:n budjettiratkaisujen on tuettava 1,5 asteen lämpenemisrajassa pysymistä.
b. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa?
Globaali vastuu on tärkeä osa Suomen Agenda 2030 -toimeenpanoa. Tämä tarkoittaa, että Suomen toiminnan vaikutuksista rajojemme ulkopuolella tulee huolehtia kaikilla hallinnonaloilla, ei vain kehityspolitiikassa.
Suomi tukee YK:n roolin vahvistamista kansainvälisessä verotusta koskevassa yhteistyössä ja sen alaisia hallitustenvälisiä neuvotteluita, jotta kaikilla mailla on mahdollisuus osallistua verojärjestelmän uudistamiseen.
c. Mikä rooli Euroopan on otettava yhteistyössä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa Afrikan kehittämisessä?
Muuttoliikkeen juurisyihin ohjatun kehitysyhteistyön tulee olla ihmisoikeusperustaista eikä kehitysyhteistyötä tule ehdollistaa muuttoliikkeen hillintään.
Kehitysyhteistyövaroin tuettavien investointien tulee lisätä kehitysvaikutuksia. Euroopan kestävän kehityksen rahastossa on huolehdittava siitä, että investoinnit todella luovat työpaikkoja ja vähentävät köyhyyttä. On ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että pelkän investointien määrän lisäksi kiinnitetään erityisesti huomiota niiden laatuun ja kestävän kehityksen eri ulottuvuuksiin.
Nuoret tulee ottaa huomioon läpileikkaavana tekijänä kaikessa päätöksenteossa, esimerkiksi rauhan ja vakauden rakentamiseen ja ylläpitämiseen, seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämiseen sekä diasporaan liittyvässä päätöksenteossa.
Kansalaisyhteiskunnan tilan vahvistaminen tulee olla ensisijainen tavoite. Kansalaisjärjestöjen työllä on todettu olevan huomattavia vaikutuksia mm. konfliktien vähenemiseen, demokratian vahvistamiseen ja naisten aseman paranemiseen.
Kehitysyhteistyön pitkäjänteisyyttä tulee vahvistaa parantamalla jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta kehityspolitiikan eri välineiden välineillä. Etenkin siirtymävaihe kriiseistä yhteiskunnalliseen vakauttamiseen kaipaa uudenlaisia rahoitusmuotoja, myös humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön välisen sillan vahvistamiseksi.
d. Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa?
Suomi pitää kiinni kansainvälisistä sitoumuksistaan ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. Hallitus sitoutuu suunnitelmaan, jolla nostetaan kehitysyhteistyörahoitus asteittain 0,7 prosenttiin vuoteen 2028 mennessä.
Vähintään 0,2 prosenttia bruttokansantulosta suunnataan kaikkein köyhimmille maille.
Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden rahoitusta kasvatetaan 15 prosenttiin Suomen varsinaisesta kehitysyhteistyöstä, ja tällä mahdollistetaan myös järjestöjen kotimaassa tekemä globaalikasvatus, kehitysviestintä ja vaikuttamistyö.
Kehityspolitiikassa tulisi siirtyä pitkäjänteisempään politiikkaan esimerkiksi kehitysyhteistyölain, parlamentaarisen sopimuksen tai pidempiaikaisemman ja laaja-alaisemman globaalin vastuun politiikan kautta.
Kehitysyhteistyön painopisteiden suhteen on oltava johdonmukainen ja kaiken kehitysyhteistyön on oltava pitkäjänteistä ja tähdättävä kestäviin tuloksiin.
3. Turvallinen oikeusvaltio Suomi
a. Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?
Suomi tukee ilmastosiirtolaisia ja -pakolaisia tarjoamalla turvallisia ja laillisia maahantulon reittejä esimerkiksi myöntämällä humanitaarisia viisumeja ja nostamalla merkittävästi pakolaiskiintiötään.
Hallituksen tulee varmistaa kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ja edistää päätöksenteon ja tiedonsaannin avoimuutta sekä kotimaassa että osana kansainvälistä yhteistyötä.
b. Mikä on käsityksenne lainvalmistelun laadusta ja oletteko valmiit hyväksymään komiteaperusteisen lainvalmistelun?
Lainvalmistelun laatua voidaan parantaa osallistamalla kansalaisyhteiskuntaa laajasti käynnissä oleviin prosessihin ja lainsäädäntöhankkeisiin. Hallitusen varmistaa kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ja edistää päätöksenteon ja tiedonsaannin avoimuutta sekä kotimaassa että osana kansainvälistä yhteistyötä.
4. Elinvoimainen Suomi
a. Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat?
Suomen elinvoiman vahvistaminen kestävän kehityksen talouskasvun kautta tapahtuu parhaiten vahvistamalla Agenda 2030 -toimeenpanoa.
Hallitus päivittää Suomen kansallisen Agenda 2030 -toimeenpanosuunnitelman, joka sisältää hallituskaudelle selkeät tavoitteet.
Hallitus laatii tiekartta kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Suomi jatkaa ja laajentaa kestävän kehityksen budjetointia ja sisällyttää siihen myös sosiaalinen kestävyys.
Hallitus säätää YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden toimeen panemiseksi lain, joka velvoittaa yritykset huolehtimaan toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista.
Ykkösketjuun-kampanjan ehdotus hallitusohjelmakirjauksesta: “Hallituskauden aikana valmistellaan ja annetaan eduskunnalle esitys yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevasta laista. Laki velvoittaa yritykset huolellisuusvelvoitteen mukaisesti selvittämään toimintansa mahdolliset kielteiset vaikutukset ihmisoikeuksiin sekä vähentämään ja välttämään niitä. Suomi edistää yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevaa vastaavaa lainsäädäntöä myös Euroopan unionissa. Suomen tavoitteena on yhtenäinen huolellisuusvelvoitteeseen perustuva yritysvastuusääntely koko EU:n tasolla.”
Kestävän talouden turvaamiseksi hallituksen tulee ottaa käyttöön kestävän hyvinvoinnin indikaattoreita ja siten toteuttaa hallituksen strategisten johtamisvälineiden kehittämishankkeen (Pakuri-hanke/VNK) suosituksia tilannekuvan laajentamisesta talouspainotteisista katsauksista kestävän hyvinvoinnin tietoihin. Kestävän hyvinvoinnin tietoja tulee hyödyntää niin hallitusohjelmaneuvotteluissa, kehys- ja budjettiriihien alussa kuin syksyisin hallituksen strategiaistunnoissa ennen JTS-prosessin alkua. Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa tulee arvioida säännöllisesti talouspolitiikan vaikutuksia muihin politiikkoihin.
Suomesta löytyy jo osaamista ilmastonmuutoksen ratkaisuun ja erityisesti polttoon perustumattomille keinoille on tulevaisuudessa tarvetta.
6. Kestävän talouden Suomi
a. Millä keinoilla varmistaisitte työllisyysasteen kasvun selvästi yli 75 prosenttiin 2020-luvun aikana?
Satsaukset päästöjen vähentämiseksi, kiertotalouden edistämiseksi sekä luonnon hiilinielujen vahvistaminen ja luonnon suojelu synnyttävät valtavasti uutta työtä. Sitran esittämä kestävän kehityksen verouudistus tukisi myös työllisyyttä.
b. Kuvatkaa tekijät, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan erityisesti väestökehitys huomioon ottaen.
Hallitus sitoutuu torjumaan aggressiivista verosuunnittelua. Hallitus sulkee Suomen kansallisessa lainsäädännössä olevat verovälttelyn mahdollistavat porsaanreiät ja edistää tavoitteita myös kansainvälisesti.
Hallitus edistää monikansallisten yritysten veronmaksun avoimuutta. Valtion enemmistöomisteisten yhtiöiden veroraportointiohje päivitetään vastaamaan veroviranomaisille annettavaa maakohtaista raporttia.
Hallitus ei ruoki verokilpailua, vaan korostaa yhteistyön merkitystä. Suomi edistää yhteisen yhdistetyn yritysveropohjan sekä minimiyhteisöverokannan käyttöönottoa EU:ssa.
8. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi
a. Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.
Kestävän kehityksen osaamisen varmistamiseksi hallituksen on laadittava opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa koskeva Agenda 2030 -linjaus.