Järjestöt kiittävät hallituksen kehityspolitiikan ylivaalikautista selontekoa. Tänään julkaistussa selonteossa linjataan Suomen kehityspolitiikan tavoitteita, periaatteita ja painopisteitä tuleville vuosille.
Linjaus valmisteltiin parlamentaarisessa ryhmässä, jossa oli mukana edustaja kaikista eduskuntapuolueista. Tarkoituksena on luoda kaikille puolueille ja tuleville hallituksille yhteiset periaatteet kehityspolitiikasta. Kaikki muut eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet selontekoon paitsi perussuomalaiset, jotka vetäytyivät selonteosta helmikuussa.
”Vaikka kaikki eduskuntapuolueet eivät ole mukana, toivomme selonteon ohjaavan Suomen kehityspolitiikkaa pitkälle tulevaisuuteen”, sanoo Sonja Hyötylä.
Selonteossa huomioidaan Suomen kehityspolitiikan pohjautuvan kansainvälisille sopimuksille. Tärkeinä arvoina nostetaan esiin muun muassa demokratia, ihmisoikeudet ja vapaa kansalaisyhteiskunta. Painopisteet ovat pitkälti samat kuin tälläkin hetkellä: esimerkiksi naisten ja tyttöjen oikeudet, koulutus sekä ilmastonmuutos.
”Selonteko on merkittävä ja toivottu edistysaskel. Se linjaa ensimmäistä kertaa Suomen kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä ylivaalikautisesti aiempien vaalikausittain vaihtuvien linjausten sijaan. Pitkäjänteisyys ja johdonmukaisuus mahdollistavat tuloksekkaan kehitysyhteistyön”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun sidosryhmätyön johtaja Katri Suomi.
”Selonteossa nousee ilahduttavan vahvasti esille vapaan kansalaisyhteiskunnan, sananvapauden ja ihmisoikeuksien merkitys. Kansalaisyhteiskunnan ja lehdistönvapauden tila on heikentynyt huolestuttavasti viime vuosina, ja selonteossa mainittu tuki kansalaisjärjestöille sekä tiedotusvälineiden itsenäisyyden vahvistamiselle on tärkeää trendin kääntämiseksi. Toivottavasti kansalaisyhteiskuntien tukeminen on selonteon myötä entistäkin olennaisempi osa Suomen kehityspolitiikkaa, eikä jää vain suomalaisten järjestöjen varaan”, sanoo Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck.
”On hienoa, että selonteossa on näkyvillä myös Suomen laadukas ja vakiintunut globaalikasvatustoiminta, jota voisi tuoda esiin enemmänkin. Se on tärkeä osa suomalaisen kehityspolitiikan pitkäjänteisyyttä. Samalla se on keino saavuttaa Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteita kansallisesti – kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot ovat globaalikasvatuksen oleellisia päämääriä”, sanoo Taksvärkin globaalikasvatuksen asiantuntija Hanna Hjerppe.
Järjestöt kiittävät myös selonteon linjausta, jonka mukaan Suomi käyttää mahdollisimman pian 0,2 prosenttia bruttokansantulosta kaikkien vähiten kehittyneiden maiden tukemiseen. Kehuja saa lisäksi linjaus siitä, että järjestöjen kehitysyhteistyön rahoituksen osuutta Suomen kehitysyhteistyövaroista tullaan kasvattamaan.
Suomi on sitoutunut käyttämään kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Selonteon mukaan tavoite pyritään saavuttamaan vuonna 2030. Tällä hetkellä Suomi on 0,5 prosentin osuudella ainoa Pohjoismaa, joka ei yllä lukuun.
”Odotimme selonteon sisältävän hallitusohjelman linjaaman tiekartan siitä, miten Suomi konkreettisesti saavuttaa 0,7 prosentin tason vuoteen 2030 mennessä. Konkreettinen tiekartta sisältäisi selvät askelmerkit ja välitavoitteet seuraaville vuosille. Valitettavasti nyt pelkän tavoitevuoden mainitseminen ei tuo tarvittavaa konkretiaa ja kunnianhimoa. On muistettava, että investoiminen kehitysyhteistyöhön vahvistaa myös Suomen kansainvälistä asemaa ja rakentaa pohjaa taloudelliselle yhteistyölle”, Hyötylä sanoo.
Lisätietoja:
Sonja Hyötylä, kehityspolitiikan asiantuntija, Fingo
+358 46 851 5975, sonja.hyotyla@fingo.fi