Hallitukselle välitodistus reilumman maailman rakentamisesta – "Paljon hyvää on saatu aikaan"

Hallitus saa kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingolta hyvän välitodistuksen reilumman maailman rakentamisesta, mutta parannettavaakin riittää. Hallituksen toimintaa arvioitiin kouluarvosanoin viiden teeman osalta: kansalaisyhteiskunta, kehityspolitiikka, kestävä kehitys, kestävä talous ja ilmasto-oikeudenmukaisuus.

Välitodistuksen keskiarvo on 8. Kaikki arvosanat ovat nähtävissä tiedotteen lopussa.

”Hallitus on saanut aikaan todella paljon hyvää. Koko hallitusohjelma rakennettiin kestävän kehityksen pohjalta, ja Suomi on tukenut esimerkiksi kehittyvien maiden valmiuksia kerätä verotuloja, joka on suuri kehityksen este monissa valtioissa”, sanoo Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen.

”Täyttä kymppiä hallitus ei kuitenkaan saa. Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus esimerkiksi laahaa kaukana järjestöjen näkemästä reilusta osuudesta. Hallitus kasvatti kiitettävällä tavalla koronapandemian keskellä kehitysyhteistyön määrärahoja, mutta nyt keväällä leikkuri osui niihin. Tämä on valitettava päätös”, Lappalainen jatkaa.

Hallitus saa myös evästyksiä kautensa toiselle puoliskolle. Fingo kannustaa hallitusta esimerkiksi panostamaan kehitysyhteistyöhön ja kansainväliseen ilmastorahoitukseen. Koronapandemia on kääntänyt äärimmäisen köyhyyden kasvuun ja tukea tarvitaan kipeästi.

”Hallituskautta on vielä puolet jäljellä. Hallituksella on mahdollisuus nopeuttaa kestäviä ratkaisuja ja saada aikaan oikeaa muutosta. Nyt vain sanoista tekoihin”, Lappalainen kannustaa.

Arvosanat

Kansalaisyhteiskunnan tila: 8

Suunta kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi on oikea, mutta systemaattiset toimet vaativat edelleen vahvistusta. Kansalaisyhteiskunnan tila kapenee ympäri maailmaa ja Suomen tulisi ottaa tähän äänekkäästi kantaa. Järjestöjen kehitysyhteistyörahoitusta on nostettu, mutta sen osuus kaikesta kehitysyhteistyöstä jatkaa laskuaan.

Kehityspolitiikka: 8

Hallitusohjelma oli kehityspoliittisesti erittäin kunnianhimoinen ja paljon on myös saavutettu. Hallituskauden aikana on laadittu ylivaalikautinen selonteko kehityspolitiikasta, joka toivottavasti ohjaa Suomen kehityspolitiikkaa pitkälle tulevaisuuteen. Kehitysyhteistyön määrärahoja nostettiin kiitettävästi koronakriisin keskellä, mutta vuoden 2021 keväällä leikkuri osui myös kehitysyhteistyömäärärahoihin. Konkreettista tiekarttaa 0,7 prosentin BKTL-tason saavuttamiseksi ei ole tehty.

Kestävä kehitys: 9

Suomi on edistänyt kestävää kehitystä pitkäjänteisesti ja rohkeasti. Hallitusohjelma on rakennettu kestävän kehityksen pohjalta. Kunnianhimolle on vielä tilaa, mutta suunta on oikea. Tavoitteita kohti tulee kulkea yhdessä eri toimijoiden kanssa. Suurin haaste liittyy kestävän talouden harjoittamiseen.

Kestävä talous: 8

Hallituksella on hyvää tahtoa edistää kestävää taloutta, mutta se on jäänyt liiaksi puheen tasolle. Suomen Verotus ja kehitys -toimintaohjelma on hyvä. Sitä toteutetaan muilta osin kiitettävästi, mutta tulisi tukea enemmän YK:n ja kehittyvien maiden aseman vahvistamista globaalissa veropolitiikassa. Kansallisella ja EU-tasolla yritysvastuun säätelyssä ja veropolitiikassa löytyy sekä kiitettäviä asioita että parannettavaa.

Ilmasto-oikeudenmukaisuus: 6

Vaikka Suomi näyttäytyy ilmastopolitiikan edelläkävijämaana kansallisen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteensa valossa, hallitus ei ole onnistunut globaalissa vastuunkannossa. Suomen kansainvälisen ilmastorahoituksen taso on edelleen riittämätöntä. On epätodennäköistä, että hallitus saavuttaa tavoitteensa kanavoida vähintään puolet ilmastorahoituksesta kehittyvien maiden sopeutumistoimiin. Kansainväliselle ilmastorahoitukselle ei ole asetettu selkeää tavoitetta tai kriteerejä, eikä sillä aikaansaatuja tuloksia tilastoida ja arvioida systemaattisesti tai avoimesti.