Vahvat tytöt muuttavat maailmaa – naisten aseman parantuminen edistää yhteiskuntien kehitystä

Kehitysjärjestöt edistävät työllään monilla tavoin sukupuolten tasa-arvoa ja tukevat tyttöjen ja naisten toimintamahdollisuuksia. Työhön on tärkeä osallistaa yhteisöjä laajasti − miehiä, poikia, mielipidevaikuttajia ja viranomaisia unohtamatta. Järjestöjen työssä muun muassa kannustetaan lapsia ja nuoria koulunkäyntiin, järjestetään ammattikoulutusta, tuetaan naisten pienliiketoimintaa, kehitetään taloudenhallinta- ja johtamistaitoja sekä edistetään naisten roolia rauhanprosesseissa, vahvistetaan itsetuntoa, lisätään tietoa hygienian ja ravitsemuksen merkityksestä, tyttöjen ja naisten oikeuksista sekä teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan, kuten silpomisperinteen haitoista. Työn tavoitteena on vahvistaa tyttöjä ja naisia paitsi parantamaan omaa ja perheensä elämänlaatua, myös osallistumaan aktiivisesti yhteisönsä kehittämiseen.

Järjestöjen työssä pureudutaan myös kehittyvien maiden yhteiskuntien rakenteellisin ongelmiin ja perinteisiin käsityksiin, jotka estävät kehitystä. Yhteisellä vaikuttamistyöllä paikallisten toimijoiden kanssa näihin asioihin pyritään löytämään kestäviä ja muutosta mahdollistavia ratkaisuja, esimerkiksi saamaan aikaan muutoksia lainsäädännössä. Köyhyys, eriarvoisuus, väkivalta, ilmastonmuutos ja korruptio vaikuttavat olennaisesti tyttöjen ja naisten tilanteeseen.

Monet epätasa-arvoa tuottavat kysymykset eivät kuitenkaan ole vain kehittyvien yhteiskuntien ongelmia ja näin ollen myös ratkaisujen etsimiseen, kuten ilmastonmuutoksen ja ihmiskaupan torjuntaan tai siirtolaisuuteen liittyviin ongelmiin tarvitaan globaalia yhteistyötä. COVID-19-pandemian seurauksena myös tasa-arvotyön saralla on noussut esiin monia huolestuttavia merkkejä. Jo saavutetussa kehityksessä on otettu takapakkia ja erityisesti tyttöihin, naisiin ja vähemmistöihin kohdistuva häirintä ja väkivalta on lisääntynyt. Tilanne haastaa merkittävästi naisten aseman parantamiseksi eri puolilla maailmaa tehtävää työtä.

Nostoja järjestöjen työn tuloksista

• Tyttöjen koulupudokkuus on vähentynyt merkittävästi. Yhä useampi saa yläkoulun päättötodistuksen.
• Tuhannet naiset ovat saaneet yrittäjyyskoulutusta.
• Tietoa silpomisperinteen vaaroista on jaettu kymmenille tuhansille ihmisille.
• Tietoa seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksista on jaettu kymmenille tuhansille nuorille.
• Tyttöjen ja naisten itsetunto, rohkeus ja tietoisuus omista oikeuksistaan on noussut merkittävästi toimintakerhojen ja vertaistuen kautta.
   

Tyttöjen koulutuksen tukeminen avainasemassa

Väestöliitto on yhdessä Mannerheimin lastensuojeluliiton, Marttaliiton sekä Malawissa toimivan paikallisen kumppanin CYECE:n kanssa kehittäneet tytöille turvallisen ja seksuaaliterveysmyönteisen koulumallin, joka on otettu käyttöön kaikissa 14 hankkeen piirissä olevassa koulussa. Työn tuloksena tyttöjen koulupudokkuus on vähentynyt ja lasten viihtyminen koulussa lisääntynyt.

”Kyläyhteisöissä tyttöjen koulunkäyntiin on alettu suhtautua myönteisemmin. Esimerkiksi kyläpäälliköt ovat perustaneet itse kylärahastoja, joilla tuetaan köyhimpien tyttöjen koulunkäyntiä”, kehitysyhteistyön asiantuntija Laura Lipsanen Väestöliitosta kertoo. Marttojen asiantuntemuksella hankkeessa on kehitetty myös naisten toimeentuloryhmiä, jotka paitsi käyttävät osan ryhmän tuloista tyttöjen koulunkäynnin tukemiseen, myös lisäävät perheiden ruokaturvaa ja ravitsemusta.

Myös tyttöjen rohkeus puhua seksuaalioikeuksista ja koulunkäynnin esteistä mm. kyläpäälliköiden edessä on kasvanut työn tuloksena. Vuonna 2019 yli 120 tyttöä johti itse dialogitilaisuuksia kyläpäälliköiden kanssa. Tilaisuuksilla tavoitettiin 421 kyläpäällikköä.

Pelastakaa Lapset -järjestön toiminta-alueilla Sambiassa ansiotyössä olevien lasten osuus on vähentynyt vajaasta kolmanneksesta viidennekseen ja Somaliassa koulua käyvien lasten osuus on kaksinkertaistunut. Lähes 8/10 lapsesta on koulussa ja yhä harvempi jättää opintonsa kesken. Järjestön toimintamaissa yhteensä 2 700 huoltajaa osallistui vuoden aikana hyvän vanhemmuuden koulutusohjelmiin.

Itseluottamus kasvaa tyttökerhoissa

Malawissa toimii myös Taksvärkki ry, jonka käynnistämissä tyttöjen kerhoissa käsitellään ihmisoikeuksia sekä edistetään tyttöjen päätösvaltaa ja kykyä tehdä tietoon perustuvia valintoja elämässään, muun muassa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin sekä koulutukseen liittyen. Yhteistyötä asenteiden muuttamiseksi tehdään nuorten lisäksi paikallisviranomaisten, uskonnollisten ja perinteisten johtajien sekä opettajien ja vanhempien kanssa. Yhteisötason sääntöjä uudistamalla ja lastensuojelukomiteoita perustamalla muun muassa vähennetään lapsiavioliittoja ja tyttöjen koulupudokkuutta.

Malawin maaseutuyhteisöissä järjestettiin Taksvärkin tukemana vuonna 2019 myös seitsemän äiti-tytär-leiriä, joiden tavoitteena oli murtaa puhumattomuuden kulttuuria ja rohkaista äitejä ja tyttäriä juttelemaan keskenään vaikeista ehkäisyyn ja seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvistä aiheista. ”Kokemukset yhteensä 432 osallistujaa koonneilta leireiltä olivat erittäin positiiviset. Äidit halusivat jatkaa toimintaa ja järjestää itsenäisesti seksuaaliterveyttä käsitteleviä äiti-tytär-ryhmiä, ohjelmasuunnittelija Veera Blomster Taksvärkki ry:stä kertoo.

Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe ry kehittää tyttöjen koulunkäynnin mahdollisuuksia liikunnan ja terveyskasvatuksen keinoin yhdeksässä yläkoulussa Etelä-Tansaniassa Mtwaran maakunnassa. Opettajien koulutus on muuttanut asenteita ja työotetta sukupuolineutraaliksi ja aikaansaanut tyttöystävällisemmän kouluympäristön. Myös Liike ry:n projektikouluissa tyttöjen läsnäolo ja koulumenestys on parantunut ja yhä useampi heistä saa yläkoulun päättötodistuksen.

Tyttöjen elämäntaito- ja terveyskasvatuskerhoissa tytöille on auennut turvallinen väylä keskustella yhteisöissään vallitsevista, tasa-arvoa hidastavista arvoista ja käytänteistä ja etsiä niihin yhdessä ratkaisuja. ”Kerhojen ansiosta tyttöjen itseluottamus ja oman arvon tunne ovat lisääntyneet huomattavasti. Tytöt ovat silminnähden äänekkäämpiä ja rohkeampia niin pelikentällä kuin sen ulkopuolella. He tietävät omat arvonsa ja oikeutensa sekä puolustavat niitä toisten tukemana”, LiiKe ry:n projektikoordinaattori Anu Nieminen kuvailee.

Myös kansainväliset avustusjärjestöt, kuten Plan International sekä YK:n tasa-arvojärjestö UN Women toimivat aktiivisesti Suomesta käsin. Lasten ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen koulutusta ja suojelua tukevan Plan Internationalin työllä autetaan vuosittain miljoonia tyttöjä ja poikia. Plan International Suomen tuella Etiopiassa, Laosissa, Mosambikissa, Myanmarissa ja Ugandassa vahvistettiin nuorten osaamista seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksista, digitaalisesta tiedonkeruusta ja vaikuttamistyöstä. Työllä tavoitettiin vuoden 2019 aikana jo yli 46 500 nuorta.

Vuonna 2019 UN Women muun muassa tarjosi humanitaarista apua 509 000 naiselle ja tytölle ja oikeudellista apua yli 150 000 naiselle ympäri maailmaa. Lisäksi järjestön työ mahdollisti 82:n lain ja toimintaohjelman hyväksymisen 40:ssä maassa naisten taloudellisen vaikutusvallan lisäämiseksi. UN Womenin Suomen varat ohjataan järjestön päämajan kautta eri puolilla maailmaa tehtyyn työhön.

Ravitsemusneuvontaa, taloudenhallinnan taitoja ja uusia toimeentulon lähteitä

Kamerunissa Marttaliitto on järjestänyt koulutusta ja kerhotoimintaa köyhille naisille ja tytöille vuodesta 2011 lähtien. Viimeisten kolmen vuoden aikana useat sadat naiset ja tytöt ovat oppineet omista oikeuksistaan, tehneet suunnitelmia ja aloittaneet omaa yritystoimintaansa. Myös heidän tietonsa hyvästä ravitsemuksesta ja lähiruuasta on lisääntynyt. ”Monet toimintaan osallistuneet naiset järjestävät nyt itse luentoja ja ruuanvalmistuksen havaintoesityksiä omissa yhteisöissään.  Myös naisten tulotaso on parantunut omien elinkeinojen kehittämisen ja oman talouden suunnittelun myötä”, kehittämispäällikkö Terhi Lindqvist Marttaliitosta kertoo. 260 naista on saanut Marttojen kautta myös pienlainan kotitalousalan yrityksensä kehittämiseksi. Lainan mukana tulee useita kymmeniä tunteja yksilöllistä ohjausta ja mentorointia.

Suomen Lähetysseuran kautta 47 060 naista ja tyttöä sai tukea toimeentulonsa ja oikeuksiensa parantamiseen eri puolilla maailmaa vuoden 2018 aikana. Esimerkiksi Etiopiassa Habrun ja Legehedan alueilla pienlainaryhmiin osallistui 2 770 naista. He saivat myös yrittäjyyskoulutusta. Tulokset kertovat samaa kuin Marttaliiton kokemukset Kamerunissa. ”Naisten taidot kirjanpidossa ja oman talouden hallinnassa paranivat, ja he pystyivät kantamaan itsenäisemmin vastuuta perheensä taloudesta. Myös naisten tulot nousivat”, kehitysyhteistyöpäällikkö Katri Leino-Nzau Lähetysseurasta kuvailee. Pienlainatoiminnan lisäksi alueille rakennettiin kastelukanavia, ja koulutettiin viljelijöitä hyödyntämään uusia kastelu- ja viljelytekniikoita. ”Naisten arvostus yhteisöissä on noussut ja he ovat saaneet tunnustusta saavutuksistaan. Myös naisten johtamistaidot paranivat ja sukupuoleen perustuva väkivalta väheni yhteisöissä”, Leino-Nzau jatkaa.

Kehittyvien maiden maa- ja metsätaloustuottajia tukeva Food and Forest Development Finland edistää toiminnassaan sukupuolten tasa-arvoa ja erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien tunnustamista ja kannustaa heitä osallistumaan hankkeiden toimintaan. ”Maaseudulla naiset, nuoret ja erilaiset vähemmistöt kohtaavat usein viljelijöinä monia lisäongelmia, jotka tekevät heidän osallistumisestaan vaikeaa. Kuitenkin juuri naisten osallistuminen maaseudun elinkeinoihin vahvistaa ruokaturvaa ja perheiden hyvinvointia, ja nuoret viljelijät turvaavat elinkeinon jatkuvuuden”, ohjelmajohtaja Tiina Huvio FFD:stä sanoo.

Etelä-Nepalissa kalankasvatuksen on havaittu olevan hyvä keino luoda toimeentuloa monille perheille. Samalla kala tarjoaa myös uuden proteiininlähteen perheiden ravintoon. FFD:n tukeman hankkeen kautta naisista on tullut aktiivisia toimijoita perheissä ja yhteisössä ja kalankasvatustoimintaan osallistuu naisten lisäksi jo kokonaisia perheitä. 50 neliön kokoisten kalalammikoiden perustamisesta lähtenyt toiminta on kehittynyt naisten järjestymiseen kalanviljelyosuuskunniksi. Hankkeen loppupuolella karppilammikoiden keskikoko oli jo 377 neliötä ja ne tuottivat 44,42 kiloa kalaa 100 neliötä kohden. Toimintaan osallistui vajaat 300 naista perheineen.

Bhutanissa Fida auttaa heikoimmassa asemassa olevia naisia saavuttamaan riittävän elintason. Naisille järjestetään ammatillisia koulutuksia etenkin maaseudulla, jossa muita koulutusmahdollisuuksia ei ole. Esimerkiksi Bhutanilainen Thinley Gem, kuuro ja lähes mykkä nainen, pääsi nelikymppisenä ensimmäistä kertaa elämässään koulutukseen. Fidan käsityökoulutuksessa hän oppi kutomaan ja ompelemaan ja tienaa jo nyt hyvin omalla työllään.

Ennakkoluulojen kitkentää ja naisten ja tyttöjen oikeuksien puolustamista

Romaniassa Valea Seacan kylässä Diakonissalaitos on yhteistyössä Helsingin seurakuntayhtymän ja paikallisen kumppanijärjestönsä kanssa järjestänyt romaninaisille ja -tytöille koulutusta kansalaistoiminnasta ja seksuaaliterveydestä. Monet näistä naisista ovat aiemmin olleet Suomessa hankkimassa toimeentuloa perheilleen. − Hankkeen puitteissa järjestettiin myös kymmeniä tapahtumia, jotka purkivat romaninaisiin ja -tyttöihin liitettyjä stereotypioita ja tekivät heidän erityiset tarpeensa näkyviksi eri sidosryhmille. Tyttöjen ja naisten oikeuksien parantuminen vaikutti konkreettisesti koko yhteisön hyvinvointiin ja kehitykseen, kehittämispäällikkö Anca Enache Diakonissalaitokselta kertoo. Myös romaniyhteisöjen ja paikallisten viranomaisten yhteistyö vahvistui.

Romaniassa romanit nähdään kakkosluokan kansalaisina. Rasismi, myös virkavallan taholta, väkivalta ja raiskaukset ovat yhteisössä yleisiä. ”Nämä naiset eivät ole etuoikeutettuja valitsemaan millaisen elämän haluaisivat itselleen tai minkälainen suhde heillä on miehiinsä. Heidän arjessaan kaikessa on loppujen lopuksi kysymys selviytymisestä”, Anca Nica, Diakonissalaitoksen kumppanijärjestö E-Romnjan hankekoordinaattori kertoo.

Väkivaltaisessa suhteessa elänyt Elena on yksi Diakonissalaitoksen tuen kautta elämänsä paremmalle tolalle saaneista romaninaisista. ”Menin keskustelutilaisuuksiin, vaikka mieheni yritti estää minua. Tapaamisissa sain tietoa parisuhdeasioista ja lasten kasvatuksesta, ja mikä tärkeintä, niissä oli mahdollisuus jakaa omia kokemuksia muiden naisten kanssa. Sain rohkeutta puhua ongelmistani ja opin pitämään puoleni”, Elena muistelee.

Nyt Elena haluaa auttaa vastaavassa tilanteessa olevia naisia. ”En voi katsoa tilannetta sivusta. Jos minä olen selvinnyt, muutkin voivat. Muutos on mahdollinen.”

Ihmiskaupan ehkäisyä tiedotuksella ja koulutuksella

Vapaaehtoisvoimin toimiva FinnWID – Naiset kehitystyössä ry ajaa sukupuolten tasa-arvoa globaalisti ja tukee naisten toimintamahdollisuuksia. Järjestön tammikuussa 2018 käynnistyneellä Toisenlaisia tarinoita -kampanjalla pyritään lisäämään ihmisten tietoisuutta Nigeriasta Eurooppaan suuntautuvasta, naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta ihmiskaupasta. Lisäksi kampanjalla kerätään varoja ihmiskaupan ehkäisemiseksi ja naisten toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi Nigeriassa.

”Työmme kautta olemme pystyneet muuttamaan suomalaisessa mediassa näkyvää kuvaa ihmiskaupasta. Eri medioiden kanssa yhteistyössä laaditut artikkelit ja uutiset keskittyivät entistä enemmän ihmiskaupan taustasyihin pelkkien henkilötarinoiden ja uhriudesta kertomisen sijaan”, kampanjan kehittämisestä ja koordinoinnista vastaava Anna Kuokkanen FinnWID:stä kertoo. Mediayhteistyön kautta tavoitettiin laskennallisesti yli 2 100 000 mediaa seuraavaa suomalaista.

FinnWID on koonnut verkkoon myös Nigeriasta Eurooppaan suuntautuvaa ihmiskauppaa kuvaavan tietopaketin. Verkkosivu avaa ilmiön taustasyitä Nigeriassa, tuo esille nigerialaisten toimijoiden näkemyksiä ongelmaan, kuvaa uhrien todellisuutta Euroopassa sekä ihmiskaupan tilannetta Suomessa. Vuoden 2020 alussa FinnWID aloitti nuorten naisten koulutuksen tietokoneen käytön perusteista sekä tekstinkäsittelystä ja graafisesta suunnittelusta Nigerian Benin Cityssä yhteistyökumppaniensa kanssa.

Tabut murtuvat – silpominen vähenee

Sukuelinten silpominen koskettaa arvioiden mukaan jopa 200 miljoona tyttöä ja naista maailmassa. Naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi ja heihin kohdistuvan väkivallan pysäyttämiseksi työskentelevä Solidaarisuus ry kertoo merkittävimpiä edistysaskeleita otetun asennemuutoksessa. Naisiin kohdistuvasta väkivallasta on alettu puhua avoimemmin ja tyttöjen silpomista vastustavia ihmisiä on yhä enemmän.

”Muutoksen aikaansaaminen vaatii pureutumista väkivaltaa ylläpitäviin syihin. On tärkeää, että silpomisperinteen vastustajiksi saadaan mukaan niin miehiä, naisia, päättäjiä, viranomaisia, mielipidevaikuttajia kuin lapsia. Tabut murtuvat vähitellen, kun ihmiset silpomista harjoittavissa paikallisyhteisöissä rohkaistuvat puhumaan kokemuksistaan ja toimimaan perinnettä vastaan”, viestintäpäällikkö Sanna Silvennoinen Solidaarisuus ry:stä kertoo. 

Kansalaisaktiivisuuden seurauksena myös silpomattomiin tyttöihin kohdistuva stigma on vähentynyt. Samalla viranomaisiin ja päätöksentekijöihin kohdistuu entistä suurempi paine säätää ja toimeenpanna silpomisen kieltäviä lakeja ja tarjota turvaa silpomisvaarassa oleville. ”Somalimaassa koettiin historiallinen hetki, kun tyttöjen sukuelinten silpomisen vastainen lakiesitys sai työ-, sosiaali- ja perheministeriön tuen. Etenkin vakavimman silpomisen muodon kannatus on laskussa”, Silvennoinen sanoo.

Vuoden 2019 aikana Solidaarisuus ry:n kautta tieto silpomisperinteen vaaroista tavoitti yhteensä 49 000 ihmistä. Muun muassa pienten lasten vanhemmille järjestettiin keskustelutilaisuuksia, jotta he ymmärtävät silpomisen terveysriskit ja säästäisivät tyttönsä silpomiselta.

Silpomisperinne liittyy yhteisöjen siirtymäriitteihin, jossa tyttö siirtyy seuraavaan elämänvaiheeseen – murrosikään ja avioliittoon. Järjestöt ovatkin kehittäneet työssään paikallisten heimojen kulttuuriin sopivia vaihtoehtoisia siirtymäriittejä, joissa naiseksi kasvamista juhlitaan positiivisessa hengessä, ilman silpomista. ”Olemme onnellisia, koska olemme säästyneet silpomiselta ja oppineet monia tärkeitä taitoja, esimerkiksi miten huolehdimme omasta kehostamme”, Planin tukemalle turvalliselle aikuistumisleirille osallistunut 14-vuotias Fatoumata Guineasta kertoo.

Naiset rauhan rakentajina

Suomalainen konfliktinratkaisujärjestö Crisis Management Initiative, CMI, on tukenut naisten osallistumista maansa rauhanprosessiin sisällissodan repimässä ja valtavan humanitaarisen kriisin kourissa kamppailevassa Jemenissä vuodesta 2011 lähtien.

Viime vuosina CMI on tukenut erityisesti ryhmää, johon kuuluu 30 vaikutusvaltaista naista Jemenin eri osista. CMI:n tuen avulla konfliktin eri osapuolia edustavat naiset ovat rakentaneet yhteisymmärrystä ja laatineet toteuttamiskelpoisia suosituksia konfliktin ratkaisemiseksi sekä naisten osallistumisen vahvistamiseksi rauhanprosessissa. Työtä on tehty yhteistyössä YK:n erityisedustajan toimiston kanssa, joka välittää maan rauhanprosessia.

Jemeniläisnaisten osallistumismahdollisuuksien tukeminen on tärkeää, sillä he eivät ole mukana YK:n välittämissä virallisissa neuvotteluissa sodan lopettamiseksi. Jemen on YK:n tasa-arvoindeksin mukaan myös yksi maailman epätasa-arvoisimmista maista.

”Naisten osallistuminen rauhanprosesseihin vahvistaa prosessin juurtumista laajemmin kansalaisten tarpeisiin sekä edistää tasa-arvon toteutumista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, mutta edelleen vain harva rauhansopimusten neuvottelijoista tai allekirjoittajista on naisia”, naiset ja rauhanvälitys -tiimiä vetävä Johanna Poutanen CMI:stä kertoo.

”Jemenissä poliitikot yrittävät pitää naiset pois rauhanneuvotteluista, koska he ajattelevat, että naiset eivät ole tarpeeksi koulutettuja. Tämä on väärinkäsitys: meillä on paljon osaavia, koulutettuja naisia. Nämä naiset voivat rauhanpöydässä osoittaa miehille olevansa heidän yhteistyökumppaneitaan. Rinta rinnan voimme nostaa tämän maan sodasta”, rauhantyöhön aktiivisesti osallistunut jemeniläinen taloustieteen professori Najat Jumaan kertoo.

Järjestöt tukevat kansalaisyhteiskunnan vahvistumista kehittyvissä maissa

”Suomalaisen kehitysjärjestön oikeaan aikaan antama taloudellinen tuki ja kannustus yhteiskehittämiseen parhaimmillaan innostaa ja vahvistaa kehittyvien maiden omia kansalaisjärjestöjä toimimaan vuosikymmenien ajan vaikuttavalla tavalla. Erityisesti naiset, vammaiset, koulutusta vaille jääneet sekä etniset, uskonnolliset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt saavat näin elintärkeää tietoa ja tukea omille voimaantumispyrkimyksilleen”, Terhi Lindqvist Marttaliitosta summaa kehitysjärjestöjen työn pitkäjänteistä merkitystä.

”Järjestöt muodostavat kumppanuuksia toisiin järjestöihin ja rakentavat vuoropuhelulla vahvempaa kansalaisyhteiskuntaa, joka pystyy vaikuttamaan oman maansa kehitykseen. Usein järjestöt myös tuntevat erinomaisen hyvin kohderyhmänsä ja pystyvät ketterästi räätälöimään toimenpiteet yhteisöjen ja yksilöiden tarpeita vastaaviksi. Asenteiden ja toiminnan muutos lähtee ihmisten kohtaamisesta ja pitkäjänteisestä työskentelystä heidän kanssaan”, Anna Kuokkanen FinnWID:stä täydentää.

”Ihmiskunnan ja maapallon tulevaisuus koskettaa meitä kaikkia, siksi ongelmiin on etsittävä ratkaisuja yhdessä, kestävän kehityksen tavoitteiden hengessä”, Lindqvist painottaa.