Fingo tekee työtä sen puolesta, että kansalaisyhteiskunnalla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja poliittiseen päätöksentekoon niin meillä Suomessa kuin maailmallakin. Päätöksenteon ja tiedonsaannin on oltava avointa. Vahva kansalaisyhteiskunta tukee myös muiden kehityspoliittisten tavoitteiden toteutumista ja edistää kestävää kehitystä.
Mikä kansalaisyhteiskunta?
Kansalaisyhteiskunta tarkoittaa valtiosta ja markkinoista erillistä toimintatilaa, jossa kansalaiset järjestävät toimintaa vapaaehtoisesti omista toiveistaan ja lähtökohdistaan toimien yhteisten tavoitteiden puolesta. Esimerkkejä kansalaisyhteiskuntatoimijoista ovat voittoa tavoittelemattomat yhdistykset, yhteisöt, tutkimuslaitokset, ei-kaupallinen media ja sosiaaliset liikkeet. Vapaa kansalaisyhteiskunta on tärkeä, koska se edistää ihmisten hyvinvointia, ihmisoikeuksien toteutumista, demokratiaa, sanan- ja kokoontumisenvapautta ja osallisuutta. Avoin kansalaisyhteiskunta vaatii aktiivista puolustamista.
Viime vuosien aikana kansalaisyhteiskunnan toimintatila on kaventunut ympäri maailman. Etenkin ihmisoikeusjärjestöt ja yhteiskunnallista muutosta ajavat toimijat ovat kohdanneet yhä enemmän rajoituksia tai sääntelyä. Freedom House -järjestön mukaan demokratian ja ihmisoikeuksien tila on heikentynyt maailmalla jo 14 vuoden ajan. Korona kiihdytti trendiä entisestään: tila huonontui pandemian aikana 80 maassa. CIVICUS-verkoston keräämistä tiedoista selviää, että vuonna 2023 maailman väestöstä vain reilu kaksi prosenttia asui maissa, joissa kansalaisyhteiskunta on avoin. Tämä tarkoittaa, että miljardien ihmisten kansalaisvapauksia rajoitetaan. Kansalaisvapauksia rajoitetaan myös eri puolilla Eurooppaa.”
Käytännössä rajoitukset ovat usein kansalaisjärjestöjen toiminnalle asetettuja lainsäädännöllisiä tai hallinnollisia esteitä. Esimerkiksi julkisia kokoontumisia ja sananvapautta on rajoitettu tai järjestörahoitusta tai sen saamisen ehtoja on kiristetty. Rajoittaminen voi tarkoittaa poliisiratsioita kansalaisjärjestöjen tiloihin tai aktivisteihin kohdistunutta uhkailua ja fyysistä väkivaltaa. Aktivisteja eri puolilla maailmaa on myös kidnapattu ja surmattu.
Tämä trendi on nähtävillä myös Suomessa: moniin järjestöihin on kohdistettu isoja ja jopa koko toiminnan lakkauttavia rahoitusleikkauksia, vaikka esimerkiksi osa sosiaalipalveluista, globaalikasvatus, viestintä globaalikysymyksistä ja pitkälti urheiluseurojen toiminta toteutetaan järjestöjen ja vapaaehtoisten voimin. Myöskään kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuudet eivät ole toteutuneet aiempaan demokraattiseen tapaan. Osa kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja heikoimmassa asemassa olevien asemaan vaikuttavista poliittisista prosesseista on ollut Orpon hallituskaudella läpinäkymättömiä ja osin suljettuja, eikä asiantuntijoiden painaviakaan näkemyksiä ole kuulemisista huolimatta aina otettu huomioon.
Kansalaisyhteiskuntatoimijoiden ollessa uhattuna ympäri maailmaa tulee sen itsenäisyyttä sekä aktiivista kansalaisuutta puolustaa entistä voimakkaammin, niin kotimaassa kuin maailmanlaajuisestikin.
Mitä vaadimme?
Suomen tulee puolustaa kansalaisyhteiskunnan tilaa osana ulko- ja kehityspolitiikkaa.
Kansalaisyhteiskunnan tilaa tulee puolustaa Suomen virallisissa linjauksissa, strategioissa sekä julkisissa ulostuloissa. Suomen tulee edistää kansalaisjärjestöjen osallistumista maatasolla, muun muassa tapaamalla järjestöjä ja kutsumalla järjestöjä edustustojen tilaisuuksiin. Kansalaisjärjestöjä tulee kuulla niiden toimintaedellytysten rajoituksista ja ehdotuksista tilanteen ratkaisemiseksi.
Suomen tulee varmistaa, että järjestöt voivat osallistua ja tarjota asiantuntemustaan poliittisissa prosesseissa, jotka vaikuttavat niiden toimintaan.
Suomen tulee edistää kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja päätöksenteon ja tiedonsaannin avoimuutta sekä kotimaassa että osana kansainvälistä yhteistyötä. Suomen tulee tunnustaa kansalaisjärjestöjen moninaiset roolit ja riippumattomuus kehityspoliittisissa linjauksissa, strategioissa, ohjeistuksissa ja rahoituskriteereissä.
Suomen tulee varmistaa, että kansalaisjärjestöillä on edellytykset tehdä kehitysyhteistyötä.
Järjestöillä tulee olla tarpeeksi resursseja ja osallistumismahdollisuuksia, jotta ne voivat tehdä kehitysyhteistyöstä, globaalikasvatusta, kehitysviestintää ja kehityspoliittista vaikuttamistyötä.
EU:n tulee vahvistaa kansainvälistä profiiliaan johtavana kansalaisyhteiskunnan tilan puolustajana ja
kansalaistoiminnan edellytysten edistäjänä
Tämä tapahtuu suhtautumalla kansalaisyhteiskunnan toimijoihin
tasavertaisina kumppaneina ja yhteiskehittäjinä. EU:n tulee edistää aktiivisesti ja konkreettisesti
kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä niin kansainvälisessä politiikassa, kehittyvissä
maissa, Suomen kumppanimaissa kuin Suomessakin.
Ota yhteyttä!
-
Asiantuntija, globaali oikeudenmukaisuus Saana Yrjönen
Työni keskiössä vaikuttamisyksikössä on kansalaisyhteiskuntaan liittyvä vaikuttamistyö sekä vaikuttamisyksikön kärkiprojektit. Lisäksi teen myös vaikuttamisviestintää ja tuen vaikuttamisen ja viestinnän yksikköjä laajalti muissa projekteissa tarpeen mukaan. Oikeudenmukaisemman tulevaisuuden eteen työskenteleminen on minulle sydämen asia.
