EU:n sisäpiiri: Ympäristövaikutusten huomioiminen tappaisi biopolttoaineteollisuuden

EU tukee biopolttoaineteollisuuttaan yli 3 miljardilla eurolla joka vuosi. Biopolttoaineet eivät ole kuitenkaan niin ilmastoystävällisiä kuin on annettu ymmärtää, ja se on tietovuotojen perusteella tiedostettu myös Euroopan komissiossa.

Teksti: Lauri Haapanen

MONKEY BUSINESS IMAGES/SHUTTERSTOCK
Biopolttoaineita markkinoidaan ympäristöystävällisenä ja kestävänä energiaratkaisuna, joiden käyttöä Euroopan unioni on sitoutunut voimakkaasti kasvattamaan.
Monet kansalaisjärjestöt ja tutkijat ovat kantaneet kuitenkin jo pitkää huolta siitä, että biopolttoaineiden todellinen luonto voi olla hyvin erilainen kuin virallisesti on annettu ymmärtää. Viime kuukausina tapahtuneiden tietovuotojen perusteella on selvinnyt, että biopolttoaineiden huonoista puolista ollaan varsin tietoisia myös Euroopan komissiossa.
The International Herald Tribune -sanomalehti oli saanut käsiinsä muistion, jonka reunaan komission maatalousosaston pääjohtaja Jean-Luc Demarty oli kirjoittanut käsin viestin kollegalleen: ”I.L.U.C:n holtiton soveltaminen johtaa biopolttoaineiden kuolemaan EU:ssa.”
”I.L.U.C” on lyhenne englannin sanoista ”indirect land-use change”. Se tarkoittaa sademetsän kaatamista, polttamista sekä muita maankäytön muutoksia, joita palmuöljyviljelmien yleistyminen tuottaa. Maankäytön muutokset puolestaan aiheuttavat ilmastopäästöjä ja vähentävät luonnon monimuotoisuutta.
Euroopan unionissa käydäänkin nyt vilkasta väittelyä siitä, tarvitseeko maankäytön muutoksia huomioida biopolttoaineiden ympäristöystävällisyyttä arvioitaessa.
Tukien ehdot heittävät häränpyllyä
Biopolttoaineiden ympäristöystävällisyys on tarkastelun alla myös brittihallituksen tuoreessa tutkimuksessa. The Times -lehden näkemän tutkimuksen mukaan
biopolttoaine ei suinkaan vähennä ilmastopäästöjä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna vaan päinvastoin kasvattaa niitä huimat 31
prosenttia, kun biopolttoaineen kokonaisympäristövaikutukset otetaan huomioon.
Tulos on huolestuttava uutinen Euroopan biopolttoaineteollisuudelle, jolle EU maksaa vuosittain noin 3,5 miljardia euroa tukiaisia. Tukien ehtona on, että biopolttoaineen on onnistuttava vähentämään päästöjä 35 prosenttia perinteisiin menovesiin verrattuna.
Yhtenä ratkaisuna biopolttoaineiden ympäristövaikutusten parantamiseksi Euroopan komissio on suunnitellut metsästandardien muuttamista. The Timesille vuodetun luonnoksen perusteella biopolttoaineet eivät vähentäisi luonnon monimuotoisuutta, jos palmuöljyviljelmät voitaisiin määritellä metsäksi luonnonmetsien tapaan.
The Timesin mukaan sademetsän tuhoaminen vapauttaa kuitenkin ilmakehään niin paljon puihin ja turpeeseen sitoutunutta hiiltä, että palmuöljyviljelmiltä kestää yli 800 vuotta tämän hiilimäärän sitomiseen.
Esimerkiksi Indonesiasta on tullut maailman kolmanneksi suurin kasvihuonekaasujen lähdemaa maailmassa erityisesti suosademetsien raivaamisen ja ojittamisen seurauksena.
Nälkäänäkevien määrä lisääntyy
Biopolttoaineisiin panostamisella voi olla myös epäsuorempia mutta vakavia seurauksia.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn maltillinen arvio on, että vuoden 2008 ruuan hinnannoususta 10–15 prosenttia johtui biopolttoaineista. Tutkimuslaitokset, esimerkiksi yhdysvaltalainen Earth Policy Institute, arvioivat osuudeksi 25–30 prosenttia, ja erään Maailmanpankin selvitysraportin mukaan biopolttoaineiden vaikutus ruuan hintojennousuun saattaisi olla jopa 75 prosenttia. Myös YK:n Maailman ruokaohjelma WFP on tunnustanut yhteyden biopolttoaineiden ja ruoan hinnannousun välillä.
Kansainvälisen ActionAid-kansalaisjärjestön tuoreessa tutkimuksessa lasketaan, että jos ihmisravinnoksi kelpaavia kasveja pumpataan nykysuunnitelmien mukaisesti autojen polttoaineeksi, nälkäänäkevien määrä saattaa nousta nykyisestä miljardista 1,6 miljardiin.
Lisäksi The International Energy Forumin (IEF) tilaama raportti ”Assessment of Biofuels Potential and Limitations” varoittaa, että biopolttoainetavoitteet aiheuttavat epävarmuutta öljyntuottajamaiden investointeihin. Tämä voi luoda ongelmia energian tarjontaan jo kuluvan vuosikymmenen puolivälissä.
Raportti julkaistiin viime viikolla Meksikossa järjestetyn maailman
energiaministerien kokouksen alla, ja siinä neuvotaan välttämään tiukkoja tavoitteita biopolttoaineiden käytölle ennen kuin niiden pitkän aikavälin ympäristövaikutukset on huolellisesti arvioitu.
Mitä, koska ja kuinka paljon?
Biopolttoaineet ovat eloperäisestä aineesta valmistettuja
polttoaineita, joiden raaka-aineina käytetään nykyisin pääasiassa ruokakasveja kuten maissia, sokeriruokoa, rypsiä ja
öljypalmun hedelmiä. Lue lisää Globbareiden sivulta ”Mitä ovat biopolttoaineet?”. 
EU on sitoutunut nostamaan biopolttoaineiden osuuden 10 prosenttiin
kaikesta käytetystä liikennepolttoaineesta vuoteen 2020 mennessä.Biopolttoaineiden ympäristöongelmat aiheutuvat muun muassa
tuotannossa käytetyistä kemikaaleista, jalostukseen kuluvasta
energiasta ja siitä syntyvästä jätteestä sekä polttoaineen kuljetuksesta. Lisäksi öljypalmuviljelmät tuhoavat luonnon
monimuotoisuutta ja kuluttavat alueilla usein ennestäänkin niukkoja vesivaroja. Lue lisää Globbareiden sivulta ”Ympäristövaikutukset”.
Ns. toisen polven biopolttoaineiksi kutsutaan sellaisia
polttoaineita, jotka eivät kilpaile – toisin kuin ensimmäisen sukupolven
biopolttoaineet – viljelysalasta ruuantuotannon kanssa.
Tällaisiksi raaka-ainevaihtoehdoiksi suunnitellaan muun muassa levien, lannan,
yhdyskuntajätteiden sekä maa- ja metsätalouden jämäpuiden hyödyntämistä. Lisää tietoa aiheesta
IEF:n raportti, helmikuu 2010: Assessment of Biofuels Potential and Limitations (pdf).Globbareiden Tiedä mitä tankkaat -biopolttoainesivusto.