WILLEM BOSMAN
IPS — Maapallon pahimmat ympäristörikolliset ovat fossiiliset polttoaineet ja maatalous, ja juuri niitä valtiot tukevat avokätisimmin, saksalainen tutkija Ernst von Weizsäcker huomauttaa. Hän kuuluu luonnonvarojen kestävän käytön YK-paneelin puheenjohtajistoon.
Hänen mukaansa kaksinkertaistunut vauraus lisää hiilidioksidipäästöjä 60-80 prosenttia ja kehittyvissä talouksissa joskus enemmänkin.
Kun lihan ja maitotuotteiden kulutus kasvaa, karja syö yhä suuremman osan viljasta ja kuluttaa epäsuorasti 70 prosenttia makeasta vedestä, paneelin raportti kertoo.
”On selvää, että lihapohjainen ruokavaltio vaatii enemmän maata ja lannoitteita ja tuottaa enemmän hiilidioksidia kuin kasvisruoka”, von Weizsäcker sanoo.
Haitat on ulkoistettu kehitysmaihin
Rikkaat Euroopan maat, Japani ja Yhdysvallat ulkoistavat yhä suuremman osan elämäntapansa ympäristövaikutuksista kehitysmaihin, joista ne tuovat tavaroita ja ruokaa. Kiinan kasvavat hiilidioksidipäästöt ja Malesian metsäkato ovat osin suoraa seurausta siitä, että eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset kuluttavat noissa maissa valmistettuja tuotteita.
”Päästövähennyksistä sopimisen nykyinen malli saattaa tässä valossa käydä vanhanaikaiseksi”, YK-paneelin ja Maailman luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Ashok Khosla sanoo.
Kotitalouksissa suurimmat ympäristövaikutukset aiheuttaa tavaroiden ja palvelujen kulutus, ei esimerkiksi autoilu. Näin on siitä huolimata, että energian ja raaka-aineiden käyttö on tehostunut merkittävästi viime vuosikymmeninä.
Euroa kohti laskettu tehokkuus on kasvanut, mutta hyöty häviää, koska ihmiset kuluttavat aiempaa enemmän, paneelin asiantuntija Sangwon Suh Kalifornian Santa Barbaran yliopistosta kertoo.
”Pelkkien päästöjen tuijottamisen sijasta päättäjien on katsottava koko kulutusketjua ja otettava sen vaikutukset huomioon ratkaisuissaan”, hän opastaa.
Maailman huippuasiantuntemusta edustava YK-paneeli on ensi kertaa koonnut yhteen maailmanlaajuiset tutkimustulokset kulutuksen ympäristövaikutuksista. Fossiilisten polttoaineiden ja maatalouden jälkeen haitallisimpia ovat raskaasti tuettu teollinen kalastus sekä metallien ja muovien kaltaisten aineiden valmistus ja käyttö.
”Valtioiden suurin haaste on kasvun ja ympäristöhaittojen kytköksen katkaiseminen”, YK:n ympäristöohjelman Unepin johtaja Achim Steiner summaa.
Raportin mukaan sellaista ei kuitenkaan ole näköpiirissä.
Murha kasvattaa bkt:ta
Yksi murha kasvattaa rikkaan maan kansantuotetta yli 800 000 eurolla, kun poliisin, oikeuslaitoksen ja vankilan kulut lasketaan yhteen, australialainen tutkija ja kirjailija Clive Hamilton arvioi.
”Murha on hyväksi taloudelle. Samoin ympäristön tuhoutuminen”, Hamilton sanoo uudessa kirjassaan Requiem for a Species.
Hänen mukaansa vaatii poikkeuksellista johtajuutta muuttaa nyky-yhteiskunnan kulutusvetoinen malli. Pelkästään Yhdysvalloissa käytetään 14 miljardia euroa vuodessa lasten pommittamiseen mainoksilla.
Sama liikakulutukseen tähtäävä aivopesu on hyvässä vauhdissa myös kehitysmaissa. Shoppailusta on tullut Kiinankin keski- ja yläluokan huvia: vuonna 2005 ne ostivat jo 12 prosenttia maailman ylellisyystavaroista.