Maaliskuussa pidetyssä budjettikehysriihessä sovittu linja kehitysavusta piti valtionvarainministeriön tulo- ja menoarvioehdotuksessa: ensi vuodelle varsinaiseen kehitysyhteistyöhön on tulossa lisärahaa 92 miljoonaa euroa, ja kokonaissumma olisi noin 830 miljoonaa euroa.
Viralliset kehitysyhteistyömäärärahat, joihin lasketaan lisäksi muun muassa kehitysmaiden pakolaisten vastaanottamisesta syntyviä kuluja ja osa EU:n kehitysyhteistyöstä, kasvaa yli 100 miljoonaa. Loppusumma on noin 1071 miljoonaa euroa.
Kehitysyhteistyöbudjettiin sisältyy 40 miljoonaa ilmastorahaa eli rahoitusta, jonka Suomi on sitoutunut käyttämään ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen kehitysmaissa.
”Nyt ilmastorahaa ei ole eritelty budjetissa”, Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Niina Pitkänen toteaa. ”Ilmastotoimien suunnittelua ja seurantaa helpottaisi, jos nämä määrärahat olisi kirjattu selkeästi omaan kohtaansa.”
Kansainvälisten sitoumusten mukaan ilmastorahoituksen pitää olla uutta, eikä se saisi verottaa kehitysapua.
0,7-tavoite haarukassa
Suomi on sitoutunut kehitysavussaan saavuttamaan kansainvälisesti sovitun 0,7 prosentin bruttokansatulo-osuuden vuoteen 2015 mennessä. Nykytahdilla se näyttää mahdolliselta.
Tänä vuonna osuuden arvioidaan olevan 0,55 prosenttia ja ensi vuonna 0,58 prosenttia.
”Luvut näyttävät hyviltä. Nyt Suomella olisi hyvä mahdollisuus lunastaa 40 vuoden takainen 0,7-sitoumus”, Niina Pitkänen toteaa.
”Tämä on kuitenkin vasta ehdotus. Lopullisten kiitosten aika on sitten, kun päätökset on tehty”, Pitkänen sanoo.
Lisää tietoa aiheesta
Kepa.fi: Kolumni: Ei pidä vielä nuolaista