Kansalaislobbaajat: Ilmastolakia tarvitaan nyt

Ilmastonmuutoksesta ja Suomen ilmastopolitiikasta huolestuneet kansalaiset juttelevat kahden päivän aikana ilmastolain tarpeesta 40 kansanedustajan kanssa.

Teksti: Sanna Jäppinen

SANNA JÄPPINEN
Kansanedustajat Jouko Skinnari (sd.), Ben Zyskowicz (kok.) ja Jyrki kasvi (vihr.) viihtyivät kansalaisaktiivien parissa jo ennen varsinaisen lobbaussession alkamista.
”Olen nyt ensi kertaa lobbaamassa”, kertoo Eveliina Laurila Eduskuntatalon portailla. Laurila aikoo tavata demarien Jouko Skinnarin ja kertoa hänelle, miksi Suomi tarvitsee ilmastolakia.
Laissa on kyse siitä, että hiilidioksidipäästöjä vähennettäisiin vuosittain viisi prosenttia niin, että vuoteen 2020 olisi leikattu vähintään 40 prosenttia, Laurila selvittää.
Skinnarin lisäksi ilmastokysymyksistä kiinnostuneet kansalaiset lobbaavat Polttava kysymys -kampanjan tempauksessa 7.-8. syyskuuta 39 muuta kansanedustajaa. Joukossa on sekä ilmastolain puolesta jo liputtavia, mutta ennen muuta vielä kantaansa harkitsevia. Tällä hetkellä 59 edustajaa on ilmoittanut olevansa ilmastolain kannalla.
Kampanjaväki aloitti kaksipäiväisen lobbausmaratoninsa pystyttämällä Eduskuntatalon portaille muutamaksi tunniksi rakennustyömaan muistuttamaan siitä, että Suomen ilmastopolitiikkaa kaipaa pikaista remonttia, jotta ilmastokatastrofi voitaisiin vielä välttää.
Laki lisää ennakoitavuutta
”Skinnarin tapaamisessa aion painottaa ainakin sitä, että esimerkiksi Britanniassa ilmastolaki meni läpi siksi, että sikäläinen elinkeinoelämän etujärjestö lähti tukemaan lakia. Lain avulla päästövähennyksiä voidaan paremmin ennakoida vaalikausista riippumatta ”, Laurila toteaa. ”Vähittäiset leikkaukset, jotka aloitetaan mahdollisemman pian, tulevat myös halvemmiksi kuin kertarysäys.”
Laurilan lobbariparina on WWF:n ilmastovastaava Salka Orivuori. Hänen mukaansa ilmastolain on tarkoitus asettaa tavoitteet vähennyksille ja kehykset seurannalle, mutta muuten se on joustava.
”Laki määrittää selkeät tavoitteet mutta ei keinoja, joilla vähennykset on saatava aikaan”, Orivuori selittää.
Hänen mukaansa nyt on korkea aika toimia, jos ilmastolaki halutaan mukaan seuraavan hallitusohjelmaa ja lain säätämistä varten tarvittavien selvitysten teko käyntiin.
Vanhanen: Meillä on jo ilmastolaki
Sattumalta kampanjaväen keskelle osuva, viimeisiä päiviä keskustan kansanedustajana vaikuttava ex-pääministeri Matti Vanhanen ilmoittaa ykskantaan, että ”Suomella on jo ilmastolaki – EU:n tasolla”.
Vanhasen mukaan osa päästöjen vähennyspäätöksistä tehdään kansallisesti, osa EU:ssa, eikä kaikkea voi jyvittää – eli erillistä kansallista lakia ei tarvita. EU:ssa on sitouduttu 20 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz, yksi lobattavista, ilmoitti yhtyvänsä Vanhasen mielipiteeseen ja olevansa muutenkin hieman skeptinen lakien suhteen.
”En usko, että ongelma poistuu vain säätämällä uusi laki”, Zyskowicz totesi.
Jouko Skinnari haki sovinnollisempaa linjaa.
”Kansallinen ilmastolaki tarkoittaisikin koordinaatiota eri tasoilla – YK:ssa, EU:ssa ja kansallisesti – tehtyjen päätösten suhteen. Varmasti harkitsemisen arvoinen asia”, hän pohdiskeli.
Polttava kysymys -kampanja on Maan ystävien vetämä ilmastolakikampanja, jossa on mukana 28 eri järjestöä ja yhteisöä, myös Kepa.
Lisää tietoa aiheesta
Polttava kysymys -kampanjan verkkosivut