Fingossa käynnistyy Majakka ja Kartta -visioprojektina. Projekissa on tarkoitus luoda Suomen globaalipoliittinen visio, jossa keskitytään globaaleihin kehityskysymyksiin tavoitteineen ja toimintoineen. Majakan ja Kartan avulla on tarkoitus navigoida muuttuvassa poliittisessa kontekstissa hallituskausien yli vuoteen 2035. Prosessiin tullaan osallistamaan Fingon lisäksi jäsenet ja useita yhteiskunnallisia toimijoita, ja siinä tarkastellaan myös kansainvälisiä keskeisiä tapahtumia kuten post-Agenda 2030:ta.
Globaalipolitiikka on murroksessa niin kansainvälisesti kuin Suomessakin. Geopoliittiset jännitteet ja reaalipolitiikan nousu ovat ajaneet arvopohjaisen ja sääntöperusteisen politiikan edelle. Vallitsevat arvot piilevät turvallisuudessa ja taloudessa. Sitoutuminen kestävän kehityksen tavoitteluun on heikentynyt, eikä kestävän kehityksen teemoille ole poliittisessa keskustelussa entiseen tapaan tilaa.
Kehitysyhteistyön rahoitusta leikataan ja ohjataan muihin kuin ODA-kelpoisiin kuluihin, kuten kaupan ja kehityksen synergiaan. Kehityspolitiikan merkitystä osana laajempaa ulkopolitiikan työkalupakkia kyseenalaistetaan. Toisaalta kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö itsessään tarvitsevat uudistumista dekolonisaation ja vallansiirron mukaisesti, nämä uudistukset ovat jo alkaneet.
Politiikka muuttuu, elämä jatkuu
Vaikka politiikka ja sen toimintaympäristö muuttuu, ihmishistorian ikiaikaiset teemat ovat edelleen samat: köyhyys ja eriarvoisuus, konfliktit, luonnon riistäminen, ahneus ja itsekkyys, oikeudenmukaisuus, ihmisarvo ja rauha. Vaikka moni toivoo hyvää ja kestävää tulevaisuutta, toimintamme ylläpitää riistoa ja ongelmia generoivia rakenteita. Ristiriitaisessa ajassa tarvitaan keskustelua kaikille yhteisistä ongelmista ja arvoista sekä tavoista sitouttaa yhteiskuntaamme edistämään yhteisiä arvoja mielekkäällä tavalla. Siksi Majakka ja Kartta pyrkii vastaamaan seuraaviin ydinkysymyksiin:
- Millaista tulevaisuutta toivomme? Minkälaista Suomen globaaleihin kehityskysymyksiin keskittyvän politiikan tulisi olla?
- Miksei vain Suomi? Miten sisäänpäin kääntyvässä politiikassa ja kovien arvojen maailmassa perustellaan tarve solidaarisuudelle ja globaalivastuulle?
- Mitä väliä? Miten saamme päättäjät ja viranomaiset jälleen fokusoitumaan niin, ettei Suomen ongelmia pystytä ratkaisemaan irrallaan globaaleista kriiseistä?
- Millainen narratiivi? Miten meidän pitäisi puhua kestävän kehityksen teemoista, jotta ne koettaisiin jälleen relevanteiksi?
- Millä keinoilla? Miten ja millä keinoilla niitä tulisi edistää, niin että keinot soveltuisivat sekä muuttuneeseen poliittiseen tilanteeseen että vallansiirtoajatteluun?
Lue projektista lisää alla olevasta konseptista (PDF)!
