Justina Jonas paimensi lapsuudessaan vuohia – ainoana tyttönä kylässään Namibian maaseudulla. Vuohien paimentaminen opetti hänelle monia asioita johtamisesta.
“Paimentajana sinun on opittava ymmärtämään vuohia ja puhumaan niille. Jos tulkitset vuohia väärin, menetät ne”, Jonas kuvailee.
Jonasin mukaan sama periaate pätee myös ihmisiin. Organisaatioiden ja niiden johtajien on ymmärrettävä työntekijöitä sekä ihmisiä ja yhteisöjä, joiden kanssa he työskentelevät. Eritoten niitä ihmisiä, joihin päätökset eniten vaikuttavat.
“Valta kuuluu tavallisille ihmisille. Johtajan tulee kuunnella, olla kärsivällinen ja ymmärtää ihmisten tarpeita. On oltava tilivelvollinen ja etsittävä vihreätä laidunmaata.”
Jonas varttui isovanhempiensa kasvattamana ja kävi koulua hyvillä arvosanoilla.
“Isovanhempani eivät kasvattaneet minua olemaan keittiössä. He halusivat valmistaa minua johtamaan.”
Tätä nykyä Jonas soveltaa oppeja työssään namibialaisen ammattiliitto MANWUn pääsihteerinä. MANWU on namibialainen metalli- ja yhteistyöalojen liitto, jolla on 8 000 jäsentä.
Vallan kuuluu olla jäsenillä
Kehitysyhteistyön parissa on puhuttu viime vuosina kiihtyvään tahtiin vallan siirrosta ja dekolonisaatiosta. Keskiössä on se, miten vallan tulisi olla mahdollisimman lähellä niitä ihmisiä, joiden elämään kehitysyhteistyö vaikuttaa.
MANWUn kaltaisella ammattiliitolla tämä logiikka on DNA:ssa. Ammattiliitto on jäsentensä – eli tavallisten työntekijöiden – omistama ja toimii demokraattisesti. Jäsenet päättävät liiton toiminnasta monin tavoin.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ammattiliiton johto ja edustajisto valitaan demokraattisesti äänestämällä. Liitto on jaettu alueellisiin osastoihin ja paikallisyhdistyksiin, joissa jäsenet valitsevat omat edustajansa.
Miksi Jonasin mielestä on tärkeää, että MANWUssa valta on tavallisilla ihmisillä?
“Se ei ole tärkeää, vaan välttämätöntä. Jäsenemme omistavat ammattiliiton – se on heidän organisaationsa. Tämä on ehdoton velvollisuus jäseniämme kohtaan. Jos jäsenten valitsemat johtajat eivät noudata saamaansa mandaattia, jäsenillä on lopulta valta erottaa heidät.”
Ammattiliiton tärkein tehtävä on ajaa jäsenistön oikeuksia ja tukea heitä. Ne kuuluvat MANWUn virkahenkilöiden ja asiantuntijoiden ydintehtäviin. Jäsenten on myös helppoa ottaa henkilökuntaan yhteyttä esimerkiksi WhatsAppin kautta.
MANWUn toiminta pohjautuu neljään peruspilariin. Niihin lukeutuvat: 1) järjestäytyminen ja jäsenten rekrytointi, 2) työehtosopimusten neuvotteleminen ja kollektiivinen sopiminen, 3) kouluttaminen, 4) palveluiden toimittaminen jäsenille.
Yhteisöissä on kasvanut johtajuutta
Justina Jonas kertoo, että MANWU on vuosien varrella saavuttanut monia tuloksia, jotka ovat vaikuttaneet myönteisesti ammattiliiton jäseniin.
“Yksi merkittävä saavutus on rakennusalan työntekijöille neuvoteltu vähimmäispalkka. Kaikkien julkisiin hankintoihin tai tarjouskilpailuihin osallistuvien yritysten tulee noudattaa sitä rakennusalalla. Tämä vähimmäispalkka on yksi maan korkeimmista.”
”Toinen merkittävä saavutus on jäsentemme koulutus. Olemme kouluttaneet jäseniämme, mukaan lukien naisia, jotta he pystyvät osallistumaan ja olemaan aktiivisia liiton toiminnassa. Olemme myös ottaneet käyttöön virtuaalisia ja digitaalisia koulutuksia verkossa jäsenillemme.”
Jonas kertoo, että MANWU on tukenut johtajuuden kasvamista yhteisöissä. Tämä on yksi osoitus ammattiliiton myönteisestä vaikutuksista paikallisella tasolla. Tätä nykyä MANWUssa on monia nuoria ja naisia johtotehtävissä.
“Olemme yksi harvoista ammattiliitoista, joissa on tällainen organisaatiorakenne.”
Jonas on itse näyttänyt mallia lasikattojen rikkomisessa. Hänet valittiin 34-vuotiaana MANWUn pääsihteeriksi vuonna 2012. Hän voitti vastaehdokkaansa äänestyksessä kirkkaasti.
”Miten haluatte, että tuemme teitä?”
Me keskitymme tukemaan teitä toiveidenne mukaisesti. Te hoidatte loput. Tällaisella mentaliteetilla Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ehdotti aikoinaan yhteistyötä MANWUlle.
“Kun SASK tuli mukaan, he sanoivat, että haluaisimme tukea teitä ja kysyivät: miten te haluatte, että me tuemme teitä?” Jonas kuvailee.
Kun yhteistyö alkoi vuonna 2010, MANWUlla oli käynnissä taloudellisesti hankala ajanjakso. Jonas kertoo, että järjestö oli taloudellisesti jopa romahtamassa. Juuri silloin SASK tiedusteli mahdollisuutta yhteistyöhön – painottaen nimenomaan MANWUn tavoitteita.
“SASK ei ole yrittänyt määritellä, mitä meidän tulee tehdä. Me olemme päättäneet, mitä me haluamme tehdä. Ja niin on myös tehty.”
Jonas kiittelee SASKin kanssa tehtyä yhteistyötä. Hän kertoo, että kumppanuutta arvostetaan järjestössä hyvin laajasti. Yhteistyötä arvostetaan samaan tapaan myös SASKissa.
“Ensimmäinen yhteinen projektimme keskittyi MANWUn kapasiteetin rakentamiseen kansallisella ja yhteisöjen tasolla. Toinen projekti keskittyi koulutukseen ja kolmas palveluidemme parantamiseen. Näiden toimien ansiosta olemme nykyisessä tilassamme.”
Nykyinen yhteistyö SASKin kanssa keskittyy nuorien työntekijöiden tukemiseen, digitalisaatioon ilmastonmuutokseen ja kollektiiviseen sopimiseen.
“Nuoria johtajia ja työntekijöitä koulutetaan osallistumaan ammattiliiton toimintaan ja yhteisöjen keskusteluihin. Nämä nuoret ovat aktiivisia omilla alueillaan ja osallistuvat yhteiseen toimintaamme.”
Yhteiset tavoitteet ovat tärkeitä
Järjestöjen kumppanuuksissa tulee varmistaa, että tavoitteet ovat linjassa, Jonas ajattelee. Jos tavoitteet ovat yhtenäiset, yhteistyö on mahdollista. Molempien osapuolten tulee hyötyä kumppanuudesta.
Erilaisista tavoitteista koituisi ongelmia. Jonas tähdentää, että MANWU kantaa vastuuta jäsenistölleen – ammattiliiton tulee keskittyä heidän tukemiseensa.
Jäsenten ja MANWUn tavoitteet ratkaisevat, ammattiliiton toiminnan keskiössä on työntekijöiden aseman parantaminen. Ei rahoitusta tuovan kumppanijärjestön tavoitteisto.
“Olemme olleet aikaisemmin tilanteessa, jossa jouduimme keskeyttämään yhteistyön, koska entinen kumppanijärjestömme yritti määritellä, mitä sanomme, mitä teemme ja mihin keskitymme.”
“Vallan tulee olla MANWUn jäsenillä. He antavat suuntaviivat valitsemilleen johtajilleen.”
Jäsenistön mielipiteet, arvot ja tavoitteet tulee olla selvät myös MANWUn kumppaneille, Jonas lisää.
Kolonialismin vaikutukset ovat yhä läsnä
Globaalin pohjoisen järjestöjä pohdituttaa tulevaisuudessa oma rooli. Onko Jonasin mielestä suomalaisilla ja länsimaisilla järjestöillä jatkossa paikka MANWUn kaltaisten järjestöjen kumppanina?
“Sanon seuraavaksi poliittisen lausunnon: kunnes Afrikka tulee maanosana yhteen, keskittyy omiin asioihinsa ja kumoaa sen, mitä tapahtui historiassa, kansainvälinen yhteistyö tukimuotoisena tulee jatkumaan.”
Jonas tarkentaa, että kolonialismin vaikutukset ovat yhä monin paikoin läsnä Namibiassa – esimerkiksi lakien osalta. Niiden purkaminen ja kumoaminen on vaikeaa, koska se heikentäisi joidenkin etuoikeutetuksia.
Jonas muistuttaa, että länsimaiset organisaatiot saavat rahoitusta valtioiltaan, jotka ovat aikaisemmin kolonisoineet tai hyötyneet afrikkalaisten alueiden kolonisaatiosta. Hän sanoo, että kehitysyhteistyön avulla heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ja yhteisöt saavat tukea.
Historiallinen eriarvoisuus ilmenee esimerkiksi rakenteellisina ongelmina kansainvälisessä kaupassa. Justina Jonas sanoo, että nämä ongelmat tulee ratkaista. Siihen saakka suuri määrä ihmisiä tulee pysymään köyhyydessä.
“Kunnes nämä ongelmat on ratkaistu, meidän tulee jatkaa yhteistyötä ja auttaa toinen toisiamme. Olemme yhä liian kaukana toisistamme.”