Käsillä oleva tutkimus on ensimmäinen, joka tarkastelee kansalaisjärjestöjen osuutta Suomen köyhille maille myöntämässä ilmastorahoituksessa. Tutkimus vastaa tarpeeseen ohjata tätä noin 150 miljoonan euron rahoitusta tietoperustaisesti. Järjestöjen absoluuttisen ja suhteellisen painoarvon kasvu ilmastorahoituksen toimeenpanossa antaa lisäpontta tarkastelulle: Orpon hallituskaudella ilmastorahoitukseen kohdistuu merkittäviä leikkauksia, mutta järjestöille yleisesti ohjataan lisärahoitusta.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on, että suomalaiset kansalaisjärjestöt huomioivat ilmastotyössään muita rahoituskanavia useammin Suomen kehityspolitiikan läpileikkaavia tavoitteita ja oikeudenmukaisen siirtymän kannalta keskeisiä päämääriä. Kyseiset erot ovat tilastollisesti merkitseviä. Järjestöt toimivat hauraimmissa maissa ja tavoittavat ilmastonmuutokselle haavoittuvimpia ryhmiä. Ne täydentävät Suomen ilmastorahoitusta tavalla, joka vastaa ilmastonmuutokselle alttiiden maiden ja ihmisryhmien tarpeisiin.