Ulkoministeriö julkaisi eilen tarkempaa tietoa Suomen kehitysyhteistyön leikkausten jakautumisesta.Yksi tuki-instrumentti Suomen työkalupakista katoaa leikkausten myötä kokonaan: kiistelty suora budjettituki. Sitä on kiitelty siitä, että se antaa vastaanottajamaille enemmän valtaa päättää kehityksestään ja sillä on etenkin nousevissa talouksissa ympäri maailman saatu tuloksia aikaan. Kriitikkojen mukaan budjettituki altistaa korruptiolle, vaikka merkittäviä skandaaleja ei ole paljastunutkaan.Kiisteltyä avun muotoa on vähennetty jo pitkään, ja sitä on viime aikoina saanut vain kaksi maata: Tansania 22 miljoonaa euroa vuosina 2013—2014 ja Mosambik kuusi miljoonaa euroa vuosittain. Muilta pitkäaikaisilta kumppanimailta suora budjettituki on lopetettu jo aiemmin. Määräänsä nähden budjettituki on saanut paljon huomiota: se on vastannut alle puolta prosenttia ulkoministeriön hallinnoimasta varsinaisesta kehitysyhteistyöstä.Mosambikin ja Suomen välisten suhteiden kannalta päätös on nolo: Suomen suurlähetystö kertoi Facebook-sivuillaan ylpeästi kuvien kanssa 21. syyskuuta, kuinka Mosambikin kanssa oli juuri allekirjoitettu aiesopimus budjettituesta vuosille 2015—2020.Tarkkaan ottaen Suomen ei ole pakko purkaa tätä, sillä aiesopimus ei vielä ole laillisesti Suomea sitova.Päätös sulkee mitä luultavimmin Suomelta diplomaattisia ovia: Suomi on pienenä avunantajana päässyt vaikutusvaltaisiin piireihin niissä maissa, joissa budjettitukea on annettu. On luultavaa, että jatkossa Suomelle tarjotaan kutsuja vain sellaisiin komiteoihin ja työryhmiin, mitkä sille rahoituksen koon puolesta kuuluvatkin.Suurlähettiläs Seija Toro (oik.) pistää nimensä paperiin, joka aika pian tulisi olemaan turha.YK:lta ja järjestöiltä poisKoska EU:n kehitysyhteistyöstä ei voi leikata (se menee suoraan Suomen pakollisista EU-jäsenmaksuista) eikä isoa osaa kehityspankkien rahoituksestakaan, suurimmat häviäjät löytyvät muualta. Ankarin leikkuri osuu YK-järjestelmään. Suomi jatkaa tukeaan tasa-arvojärjestö UNWomenille (rahoitus tippuu 14 miljoonasta kymmeneen), väestörahasto UNFPA:lle (33,5 miljoonasta 15-18 miljoonaan) ja Unicefille (20 miljoonasta 5-6 miljoonaan).Luvut ovat suunnittelulukuja ja voivat ministeriön mukaan vielä muuttua merkittävästikin. Ilman tähän asti maksettua tukea jäävät siis ainakin ympäristöohjelma Unep, terveysjärjestö WHO ja aidsohjelma Unaids. Kehitysohjelma UNDP voi saada jatkossa ”pienimuotoista” tukea.Kansalaisjärjestöjen kautta suunnataan 65 miljoonaa euroa eli 43 prosenttia nykyistä vähemmän. Pienten ja keskisuurten järjestöjen hanketukikierros peruttiin, samoin viestintä- ja globaalikasvatuksen hanketukikierros. Aiemmin ministeriö on väläytellyt molempien tukimuotojen palauttamista jatkossa, mutta nyt ainoastaan hanketuen kohdalta näin luvataan. Viestintä- ja globaalikasvatuksen tukeen taas ministeriön eilisen tiedotteen mukaan ”voidaan palata myöhemmin”.Leikkuupöydällä on myös tutkimus: kehitystutkimuksen tuesta Suomen Akatemialle joudutaan ensi vuonna ministeriön mukaan luopumaan kokonaan.Finanssisijoitukset voittavatKuten paljon on julkisuudessa puhuttu, suurin voittaja kehityskentällä on yrityssektori. Kehitysrahoitusyhtiö Finnfund saa 130 miljoonaa euroa lisää — vaikka se oli anonut vain 40:tä miljoonaa.Budjettiriihessä paljastui yllättäen myös, että Latinalaisen Amerikan kehityspankin yksityissektorin investointi- ja rahoituslaitos IIC saa kymmenen miljoonaa euroa lisärahoitusta.Melko tuntemattoman IIC:n (Inter-American Investment Corporation) lisärahoitukseen ministeriön tiedote tuo lisävaloa: Sen pääomaa on äskettäisen tehdyn uudistuksen myötä korotettu globaalisti, ja Suomi olisi ilman lisärahaa menettänyt nykyisen ääni- ja vaikutusvaltansa IIC:ssä.Artikkelia on korjattu 9.10. Alkuperäisessä sanottiin, että Suomi ja Mosambik allekirjoittivat budjettituesta sopimuksen. Todellisuudessa allekirjoitettiin Memorandum of Understanding, eräänlainen aiesopimus, joka ei ole laillisesti sitova.
,