Heinäkuussa 2026 sotilasjuntan joukot sieppasivat Tanintharyin alueella kolme nuorta humanitaarisen avun työntekijää ja käyttivät heitä ihmiskilpinä vastarinnan joukkoja vastaan suunnitellulla Venäjän tukemalla Dawein erityistalousalueella. Paikalliset asukkaat löysivät uhrien silvotut ruumiit viittä päivää myöhemmin.
Tämä on ehkä äärimmäinen esimerkki, mutta kuvaa olosuhteita, joihin kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat Myanmarissa joutua.
Vuonna 2025 kansainvälinen kansalaisjärjestöjen verkosto CIVICUS luokitteli Myanmarin kansalaisyhteiskunnan toimintatilan ’suljetuksi’. Sitä se on ollut vuoden 2021 sotilasvallankaappauksesta lähtien. Viisiportaisessa asteikossa suljettu tarkoittaa yhteiskunnallista tilaa, jossa valtiovalta on lähes täydellisesti estänyt kansalaisten vapaan järjestäytymisen, mielipiteenilmaisun ja rauhanomaisen kokoontumisen. Se edustaa vakavinta ja autoritaarisinta astetta kansalaistoiminnan vapauden rajoittamisessa.
Kansalaisten noustua vastustamaan sotilasvaltaa Myanmarin armeija on rajoittanut perusvapauksia, lisännyt siviilikohteisiin kohdistuvia hyökkäyksiä ja pommituksia sekä värvännyt nuoria miehiä ja naisia armeijaan pakkokeinoin. Kansalaisyhteiskunnan toimijat joutuvat pidätysten, valvonnan ja väkivallan kohteeksi. Lähes kymmenesosa maan noin 55-miljoonaisesta väestöstä on joutunut jättämään kotinsa; näistä sadat tuhannet ihmiset (etenkin nuoret) ovat paenneet maasta.
Vuonna 2025 valvontaa, rajoituksia ja kritiikin kriminalisointia lisättiin ’kansallisten vaalien’ vuoksi. Vaaleihin pystyivät osallistumaan vain juntan kanssa yhteistyötä tekevät puolueet. Vaaleja kritisoitiin maailmalla laajasti ja niissä äänesti vain pieni osa myanmarilaisista, mutta Kiina, Intia ja ASEAN-maat hyväksyivät vaalien tuloksen. Vallankaappauksen tehnyt asevoimien komentaja nimitti itsensä maan presidentiksi.
Talousahdinko ja luonnonkatastrofit pahentaneet tilannetta
Keskeiset kansalaisvapaudet ovat lähes tyystin kadonneet sotilasjuntan hallitsemilla alueilla. Fyysisen sorron ja kiinalaiseen teknologiaan pohjautuvan digitaalisen valvonnan yhdistäminen lisää dramaattisesti riskejä aktivisteille, toimittajille ja kansalaisaktivismiin osallistuville yhteisöille. Monien järjestöjen johtotason henkilöstö on pidätysmääräysten vuoksi maanpaossa ja muu henkilöstö toimii matalalla profiililla yhteisöjen parissa.
Toimintaympäristö on hieman avoimempi joillakin vastarintaliikkeen hallitsemilla alueilla eli pääasiassa etnisissä osavaltioissa, kuten Kachinissa ja Kayinissa (Karen-osavaltio). Niissä on omia hallintorakenteita, joilla pyritään luomaan pohjaa tulevaisuuden federalistiselle järjestelmälle. Monet osavaltiotasolla rekisteröityneet järjestöt ovat voineet jatkaa toimintaansa painottamalla humanitaarista työtä, vaikka juntta pyrki saamaan koko maan järjestökentän tiukkaan kontrolliin uuden lain myötä vuonna 2022.
Kansalaisten taloudellinen ahdinko on viime vuosina syventynyt lisää, kun maan kauppakumppanit ovat vähentyneet ja keskeiset kehitysyhteistyökumppanit ovat ilmoittaneet avun lopettamisesta. Myös Suomi lopetti Myanmarin maaohjelman vuonna 2024 ja antaa nyt vain humanitaarista apua ja muuta tukea YK:n ja suomalaisjärjestöjen kautta.
Avun väheneminen ja samaan aikaan tapahtuneet luonnonkatastrofit (maaliskuun 2025 maanjäristys sekä vuosien 2024 ja 2026 myrskyt ja tulvat) ovat pahentaneet yhteisöjen ahdinkoa ja vähentäneet kansalaisyhteiskunnan toimijoiden käytettävissä olevia resursseja.
Tuki on tärkeää – ja mahdollista!
Juuri tässä tilanteessa paikallisen kansalaisyhteiskunnan tukeminen on erityisen tärkeää – ja se on edelleen mahdollista järjestelmällisellä ja ennakoivalla riskienhallinnalla. Juntan kontrollia ja vahvistumista voidaan välttää käyttämällä valtiosta riippumattomia ja rajat ylittäviä toimintamalleja. Rahallista tukea voidaan siirtää virallisen pankkijärjestelmän ohi sekä perinteisin että innovatiivisin menetelmin. Myös muutamat suomalaisjärjestöt, Siemenpuu mukaan lukien, tukevat paikallisten järjestöjen kautta maansisäisten pakolaisten ja etnisten- sekä alkuperäiskansojen yhteisöjen peruskoulutusta sekä ruokaturvan ja elinkeinojen vahvistamista.
Vaikka Myanmarin kansalaisyhteiskunta kohtaa useita päällekkäisiä riskejä (aseellinen konflikti, autoritaarinen lainsäädäntö, talousahdinko ja laajeneva valvontakoneisto), osana laajempaa vastarinta- ja demokratialiikettä se edistää ruohonjuuri- ja osin osavaltiotasolla paikallisyhteisöjen omavaraisuutta ja kriisinkestävyyttä valmistautuen sotilasvallan jälkeiseen aikaan. Rauhan palattua Myanmarissa tulee olemaan historiallinen mahdollisuus koko hallintojärjestelmän muuttamiseksi.
Siemenpuun kumppanijärjestön johtajan sanoin: ”Tulevaisuuden visionamme on demokraattinen liittovaltiomalli, jota rakennetaan alhaaltapäin. Vain jos paikallisyhteisöt ja paikallinen hallinto ovat vahvoja, silloin myös osavaltiot ja lopulta koko Myanmar voivat olla vahvoja.”
***
Sinäkin voit tukea hädänalaisten myanmarilaisten selviytymistä, resilienssiä ja tulevaisuuden demokratian rakentamista lahjoituksella Siemenpuun ja muiden suomalaisjärjestöjen kautta!
***
Kirjoittajien ja kumppanijärjestöjen nimet on turvallisuussyistä piilotettu.
Kirjoituksen lähteenä käytetty EU:n tukeman EU SEE -sivuston Myanmar-aineistoja ja ulkoministeriön verkkosivustoa.
