”Menkää kotiin!”
Tämä on tuttu huuto ilmastomielenosoitukseen osallistuville nuorille. Myös somen puolella nuorille ilkkuvat aikuiset ovat valitettavan yleinen ilmiö.
Samalla kun Suomessa olemme huolissamme ja valitamme nuorten heikosta äänestysaktiivisuudesta, nuorten valitsemia kansalaisvaikuttamisen tapoja helposti vähätellään tai paheksutaan.
Mikä saa tästä huolimatta nuoret toimimaan? Ja miten?
Somea, vertaiskoulutusta ja taidetta
Suomalainen Elena, 20, kertoo haluavansa toimia nuorten yhdenvertaisen tulevaisuuden puolesta. Hän haluaa, että kaikki nuoret – myös vammaiset nuoret – voisivat hyvin, eikä taloudellinen tilanne ajaisi nuoria eriarvoiseen asemaan.
”Some oli ensimmäinen askel saada ääneni kuuluviin”, kertoo Elena.
On tärkeää, että yhdistyksissä ja nuorten aktivistien ryhmässä on vertaisia ja ystäviä, koska on raskasta kokea kaikki yksin.
Tulevaisuus tuntuu epävarmalta, jopa pelottavalta. Samalla nykytilanne turhauttaa.
”Koen epäreiluksi sen, miten etuoikeutetussa asemassa osa on tulevaisuutensa suhteen”, Elena toteaa. Hänestä on turhauttavaa kuulla ihmisiltä, jotka eivät koskaan ole joutuneet yksin puolustamaan omia oikeuksiaan, että tulevaisuus ja menestys on vain omista valinnoista kiinni.
Nuorten, myös Z-sukupolveksi kutsuttujen, turhautuminen on näkynyt maailmalla myös laajoina mielenosoituksina, kun epäluottamus korruptoituneisiin päättäjiin on saanut isot joukot vaatimaan muutosta. Esimerkiksi Nepalissa tämä johti uusiin vaaleihin ja vallan vaihtumiseen alkuvuodesta.
Vaikuttaa voi myös paikallistasolla. Nepalilainen Chandani aloitti vaikuttajauransa kuudesluokkaisena koululaisena oppilaskuntansa edustajana. Hän kertoo, että ECCA-järjestön koulutukset ja hyvä yhteishenki rohkaisivat häntä toimimaan esimerkiksi tyttöjen oikeuksien puolesta, vaikka perinteisesti hänen yhteisössään tyttöjen odotetaan keskittyvän kotitöihin ja menevän nuorena naimisiin. Kokemuksen ja taitojen kartuttua hän eteni ECCAn vapaaehtoiseksi ohjaajaksi ja jatkoi vaikuttamistyötä yhteisöissä, joissa tyttöjen asema ei vielä ole tasa-arvoinen.
”Nämä kohtaamiset syvensivät ymmärrystäni erilaisista yhteisöistä ja myös inspiroivat minua toimimaan”, muistelee Chandani.
Sambialaiset parikymppiset Jonathan ja Ernest ovat löytäneet taiteesta sopivan tavan vaikuttaa. Teatterilla ja musiikilla he tavoittavat yhteisöjen jäseniä. Osana Barefeet Theatre -järjestön nuortenryhmää he kertovat taiteen avulla esimerkiksi yhdenvertaisuudesta ja vammaisten oikeuksista. Samalla he oppivat itsekin uutta. Motivaatiota lisää se, kun huomaa asenteiden muuttuvan.
”Olen nähnyt paljon muutosta Barefeetin jäsenenä, ihmiset ovat todella muuttuneet, kertoo Jonathan.
5 syytä, jotka saavat nuoret toimimaan ja vaikuttamaan
1. Aito halu muuttaa asioita.
2. Epäreiluuden tunne ja turhautuminen.
3. Muiden nuorten ja ystävien antama esimerkki ja vertaistuki.
4. Matalan kynnyksen tavat vaikuttaa. Ja niihin esimerkiksi ryhmän, yhteisön tai järjestöjen antama tuki.
5. Havainnot siitä, että toiminnalla on oikeasti vaikutusta, luovat toivoa ja motivaatiota jatkaa vaikuttamista.
Mitkä ovat nuorten kokemat vaikuttamisen esteet?
Isoin este on, ettei nuoria kuunnella. Nuorilta ei aina kysytä edes silloin, kun asiat koskevat nimenomaan nuoria.
”Päättäjien pitäisi muistaa nuoret päätöksenteossa, koska me ollaan se sukupolvi, joka joutuu kantamaan teidän päätösten seuraukset tulevaisuudessa!” muistuttaa Elena.
Syrjintä ja kielteiset asenteet nuoria kohtaan, erityisesti tyttöjä, vammaisia nuoria ja vähemmistöryhmiin kuuluvia nuoria kohtaan on valitettavan yleistä.
”Tuntemattomat ihmiset olettavat, että vammaisena en osaa laulaa”, kertoo musiikkia tekevä Ernest.
Elena nostaa esille myös konkreettiset esteet. Vammainen nuori voi jäädä toiminnan ulkopuolelle ihan jo siitä syystä, että rakennus ei ole esteetön tai tieto saavutettavaa.
Tiedon ja koulutuksen puute on iso vaikuttamisen kynnystä nostava tekijä. Erityisesti Suomea köyhemmissä maissa nuorten osallistumista vaikuttamistyöhön voi estää jo se, ettei aikaa yksinkertaisesti ole pitkän koulu- tai työpäivän ja kotiaskareiden jälkeen.
Kaikkia mainittuja esteitä ei yksittäinen ihminen voi purkaa, mutta jokainen voi TOIMIA näin:
- Älä kiusaa, älä syrji – ei somessa, eikä muualla.
- Kuuntele, kannusta ja anna tilaa kaikille nuorille tuoda omat mielipiteensä esille.
- Suurempiin haasteisiin tarvitaan yhteistyötä ja esimerkiksi kansalaisjärjestöjä. Vaadi päättäjiltä vastuullisia tekoja ja tule mukaan tai lahjoita järjestöjen toimintaan.
On aika lopettaa kansalaisyhteiskunnan alasajo!
Barefeet Theatre Sambiassa ja ECCA Nepalissa ovat Taksvärkin pitkäaikaisia kehitysyhteistyön kumppanijärjestöjä.
