Tietoa alasta
Kehitysyhteistyö on kansainvälistä yhteistyötä, jonka avulla tuetaan kehittyviä maita parantamaan ihmisten elinoloja ja edistämään kestävää kehitystä.
Kehitysyhteistyö on kansainvälistä yhteistyötä, jonka avulla tuetaan kehittyviä maita parantamaan ihmisten elinoloja ja edistämään kestävää kehitystä.
Kehitysyhteistyö on pitkäjänteistä työtä ja sen perimmäisenä tavoitteena on köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen maailmasta. Työtä tehdään yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, ja yhä enemmän heidän johdollaan, jotta ratkaisut olisivat kestäviä ja vastaisivat tarkasti yhteisöjen tarpeisiin.
Käytännössä Suomen kehitysyhteistyövaroin esimerkiksi
Lue lisää kehitysyhteistyöstä ulkoministeriön sivustolta.
Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja kehitysyhteistyö puolestaan konkreettinen keino toteuttaa sitä.
Kehitysyhteistyötä tehdään useiden kanavien kautta, mm:
Lue lisää Suomen kehitysyhteistyön muodoista.
Suomessa toimii arviolta noin 100–200 kehitysyhteistyötä tekevää järjestöä. Näihin kuuluu sekä suuria, kansainvälisiä järjestöjä että pieniä vapaaehtoispohjaisia toimijoita. Fingon noin 240 jäsenestä valtaosa tekee kehitysyhteistyötä tai toimii muutoin rauhan ja ihmisoikeuksien sekä kestävän kehityksen edistämiseksi.
Järjestöjen rooli kehitysyhteistyössä on keskeinen, sillä ne:
Pelkästään Fingon jäsenjärjestöt toimivat noin sadassa maassa.
Kehitysyhteistyötä rahoitetaan useista lähteistä, esimerkiksi Suomen valtion budjetin kehitysyhteistyömäärärahoista, Euroopan Unionin rahoitusinstrumenttien, kansainvälisten järjestöjen, säätiöiden ja rahastojen kautta sekä yksityisin lahjoituksin.
Vuonna 2026 Suomen valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1 034 miljoonaa euroa, josta kehitysyhteistyön osuus on 450 miljoonaa euroa. Myös humanitaarista apua rahoitetaan kehitysyhteistyön määrärahoista. Sen tarkoituksena on pelastaa ihmishenkiä ja lievittää kärsimystä nopeasti.
Lue lisää kehitysyhteistyön määrärahoista ja tutustu tarkemmin niiden käyttöön.
Kehitysyhteistyön tavoitteena on pysyvä muutos. Tuloksia voivat olla esimerkiksi vähentynyt köyhyys, parempi koulutustaso, parantunut terveys ja vahvistuneet ihmisoikeudet. Lue lisää kehitysyhteistyön ja järjestöjen työn tuloksista.
Kehitysyhteistyön tuloksia seurataan ja arvioidaan jatkuvasti sekä kehitysyhteistyötoimijoiden että ulkopuolisten arvioijien toimesta, jotta toimintaa voidaan kehittää. Myös riskienhallinta ja ennakointi on keskeinen osa kehitysyhteistyötä. Mahdollisiin väärinkäytösepäilyihin puututaan välittömästi ja ne selvitetään perinpohjaisesti. Väärinkäytetyt varat peritään takaisin.
Lue lisää kehitysyhteistyön seurannasta.
Kehitysyhteistyö herättää myös keskustelua. Tyypillisesti esiin nousee kysymyksiä toiminnan tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta, varojen käytöstä, riippuvuuden synnystä saatuun ulkopuoliseen apuun sekä paikallisten yhteisöjen mahdollisuuksista osallistua päätöksentekoon siitä, millaista työtä kehitysyhteistyövaroin heidän yhteisössään tehdään. Jatkuva seuranta ja arvioiti ovat tärkeitä toiminnan kehittämiseksi. Kehitysyhteistyö onkin yksi tarkimmin seuratuista aloista, jota rahoitetaan valtion budjetista.
Lue lisää kehitysyhteistyöhön kohdistuvista sitkeimmistä myyteistä.
Jokainen voi olla mukana tukemassa kehitysyhteistyötä, humanitaarista apua ja edistämässä kestävää kehitystä esimerkiksi lahjoittamalla rahaa järjestöille, osallistumalla vapaaehtoistyöhön, osallistumalla oikean ja luotettavan tiedon välittämiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä tekemällä vastuullisia kulutusvalintoja omassa henkilökohtaisessa elämässään.