Kartta ja Majakka
Fingon Kartta ja Majakka -projektissa luodaan kansainvälisen verkostomme kanssa tavoitteisto Suomen oikeudenmukaiselle globaalipolitiikalle (Majakka) ja keinot, joilla pystymme Fingona jäsentemme ja verkostojemme kanssa uskottavasti edistämään tätä tavoitteistoa (Kartta). Kartan ja majakan avulla navigoidaan muuttuvassa poliittisessa kontekstissa hallituskausien yli vuoteen 2035. Prosessiin osallistetaan Fingon jäseniä ja useita yhteiskunnallisia toimijoita.
Fingon Kartta ja Majakka -projektissa rakennamme uutta globaalipoliittista tavoitteistoa ja vahvistamme kehitysjärjestöjen yhteiskuntasuhteita.
Majakka on poliittinen kokonaisnäkemyksemme, johon kuuluu kolme osaa:
- poliittinen visio eli laaja tavoitekuva pitkällä aikavälillä,
- poliittinen ohjelma eli käytännöllisempi, yksityiskohtaisempi suosituskoosteemme loppuvaalikaudelle ja erityisesti kohti vaaleja 2027,
- Post-agenda-2030-näkemys eli kansainvälisten verkostojen kanssa muodostettu näkemys siitä, mitä Agenda 2030 jälkeen tulisi tavoitella.
Poliittisen ohjelman ja Post-A2030-näkemysten tulee olla yhteensopivia vision kanssa.
Kartta on keinovalikoima, joka mahdollistaa poliittisen kokonaisnäkemyksemme realistisen tavoittelun.
Kehityspolitiikan sisällön muutoksen lisäksi sen asema politiikassa on heikentynyt. Meidän tulee tuoda paremmin esiin globaalin oikeudenmukaisuuden ja kehityspolitiikan merkitystä. Kehitämme yhteiskuntasuhteiden menetelmiämme: median ja päättäjien parempaa palvelua sekä vahvempaa jäsen- ja verkostoyhteistyötä.
Tausta toimintaympäristön muutoksessa
Globaalipolitiikassa suurvaltasuhteet ja voimapolitiikka ovat ajaneet sääntöpohjaisen politiikan edelle. Suomalaisessa ulkopoliittisessa keskustelussa korostuvat sotilaallinen turvallisuus ja Suomen kauppasuhteet. Kestävän kehityksen teemat jäävät taka-alalle.
Kehitysyhteistyön rahoitusta leikataan ja etenkin kansainvälisesti kehityspolitiikkaa välineellistetään talouden ja esimerkiksi maahanmuuton hillintään. Toisaalta kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö hyötyvät muutoksista, jotka liittyvät valtasuhteiden tasaamiseen, monitoimijayhteistyöhön ja digitalisaatioon.
Vaikka politiikka ja sen toimintaympäristö muuttuu, ihmishistorian ikiaikaiset teemat ovat edelleen samat: köyhyys ja eriarvoisuus, konfliktit, luonnon riistäminen, ahneus ja itsekkyys, oikeudenmukaisuus, ihmisarvo ja rauha.
Ristiriitaisessa ajassa tarvitaan keskustelua kaikille yhteisistä ongelmista ja arvoista sekä tavoista sitouttaa yhteiskuntaamme edistämään yhteisiä arvoja mielekkäällä tavalla. Siksi Kartta ja Majakka pyrkii visiotasolla vastaamaan seuraaviin ydinkysymyksiin:
- Millaista tulevaisuutta toivomme? Minkälaista Suomen globaaleihin kehityskysymyksiin keskittyvän politiikan tulisi olla?
- Miksei vain Suomi? Miten sisäänpäin kääntyvässä politiikassa ja kovien arvojen maailmassa perustellaan tarve solidaarisuudelle ja globaalivastuulle?
- Mitä väliä? Miten saamme päättäjät ja viranomaiset jälleen fokusoitumaan niin, ettei Suomen ongelmia pystytä ratkaisemaan irrallaan globaaleista kriiseistä?
- Millainen narratiivi? Miten meidän pitäisi puhua kestävän kehityksen teemoista, jotta ne koettaisiin jälleen relevanteiksi?
- Millä keinoilla? Miten ja millä keinoilla niitä tulisi edistää, niin että keinot soveltuisivat sekä muuttuneeseen poliittiseen tilanteeseen että vallansiirtoajatteluun?
