Kansalaisyhteiskunnan tila heikkenee ympäri maailmaa – myös Suomessa
Kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä rooli demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen edistämisessä kaikkialla maailmassa. Kansalaisvaikuttaminen tapahtuu kansalaisyhteiskunnan piirissä. Kansalaisyhteiskunnan toimijoiksi voi määritellä esimerkiksi yhteisten tavoitteiden puolesta toimivat yhdistykset ja sosiaaliset liikkeet sekä vapaan median.
Suomi kuuluu harvalukuiseen joukkoon maailman maita, joissa kansalaisyhteiskunnan tila on avoin. Kuitenkin viime vuosina myös Suomessa on kokemuksia kaventuneista mahdollisuuksista osallistua poliittisiin prosesseihin, kansalaisyhteiskunnan toimijoihin kohdistuvasta järjestelmällisestä häirinnästä, läpinäkyvyyden heikkenemisestä ja kansalaisjärjestöjen rahoituksen kaventamisesta.
Moniin järjestöihin on kohdistettu tällä hallituskaudella isoja ja jopa koko toiminnan lakkauttavia rahoitusleikkauksia, vaikka esimerkiksi osaa sosiaalipalveluista, globaalikasvatusta ja urheiluseurojen toimintaa toteutetaan pitkälti järjestöjen ja vapaaehtoisten voimin.
Myöskään kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuudet eivät ole toteutuneet yhtä demokraattisesti kuin aiemmin. Osa kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja heikoimmassa asemassa olevien asemaan vaikuttavista poliittisista prosesseista ovat olleet Orpon hallituskaudella läpinäkymättömämiä ja suljetumpia, eikä asiantuntijoidenkaan painavia näkemyksiä ole kuulemisista huolimatta asianmukaisesti huomioitu, kuten julkisuudessakin on usein tuotu esiin.
Suomen tulee OECD:n suositusten mukaisesti osana kehitysyhteistyötään ja humanitaarisen avun tarjoajana:
- Edistää aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia. (OECD)
- Tukea ja tehdä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. (OECD)
- Lisätä suoraa, joustavaa ja ennakoitavaa rahoitusta kansalaisjärjestöille ja erityisesti paikallisille kansalaisyhteiskunnan toimijoille. (OECD)
- Kannustaa kansalaisjärjestöjä tuloksellisuuden, läpinäkyvyyden ja tilivelvollisuuden parantamiseen. (OECD)
- Turvata ja puolustaa monimuotoista kansalaisyhteiskuntaa. (OECD 2024)
- Jatkaa monipuolista yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden kanssa, pitää kiinni sitoutumisestaan läpinäkyvyyteen päätöksenteossa ja politiikkavalmistelussa sekä varmistaa riittävät resurssit kehitysviestintään ja globaalikasvatukseen. (OECD 2024)
Tämän lisäksi Suomen tulee järjestöjen mukaan:
- Tukea kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen toiminnan vapautta sekä toimintaedellytyksiä ja suojelua osana ulko- ja kehityspolitiikkaa.
- Tulee puolustaa kansalaisyhteiskunnan tilaa Suomen virallisissa linjauksissa, strategioissa sekä julkisissa ulostuloissa.
- Kehittää päätöksenteon avoimuutta, jotta kaikki ihmiset, mukaan lukien esimerkiksi alkuperäiskansat ja vammaiset henkilöt, pääsevät osallistumaan heitä koskevaan päätöksentekoon.
- Edistää kansalaisten ja heidän järjestöjensä osallisuutta päätöksentekoon.
- Pyrkiä nostamaan Suomen kansainvälistä profiilia johtavana kansalaisyhteiskunnan tilan puolustajana ja kansalaistoiminnan edellytysten edistäjänä sekä puolustaa aktiivisesti suomalaisen kansalaisyhteiskunnan avoimuutta ja toimintaedellytyksiä. Myös järjestöjen hallintovaatimukset tulee pitää kohtuullisina.
- Viestiä aktiivisesti globaalin kansalaisyhteiskunnan tilasta ja tuoda esiin kansalaisyhteiskunnan merkitystä demokratian toteutumiselle.
- Järjestää kansalaisyhteiskunta-aiheisia tilaisuuksia ja keskusteluita kansainvälisissä ja alueellisissa tapahtumissa.
Rahoitusta koskevia suosituksia Suomelle järjestöiltä:
- Kestävien ja kattavien osaamistulosten saavuttamiseksi on tärkeää turvata järjestöjen toimintaedellytykset. Tarvitaan monimuotoista ja ennakoitavaa rahoitusta globaalin kansalaiskasvatuksen edistämiseksi, niin rauhan-, kestävyys-, ihmisoikeus-, kuin demokratiakasvatuksen osalta. Ulkoministeriön on tärkeää alkaa uudelleen myöntää kansalaisjärjestöjen viestintä- ja globaalikasvatustukea.
- Suomen tulee vaikuttaa siihen, että EU:n edustustot tukevat systemaattisesti paikallista kansalaisyhteiskuntaa ja tuovat esille kansalaisyhteiskunnan merkitystä kehitykselle.
- Suomen tulee aktiivisesti ajaa rahoitusmahdollisuuksien lisäämistä kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntien toimijoiden omaehtoiseen toimintaan.
Fingo jäsenjärjestöineen on laatinut useita suosituksia, joita noudattamalla Suomi voi parantaa kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja osallistumismahdollisuuksia. Lue kaikki suositukset.
