Kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä rooli demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen edistämisessä kaikkialla maailmassa. Kansalaisvaikuttaminen tapahtuu kansalaisyhteiskunnan piirissä. Kansalaisyhteiskunnan toimijoiksi voi määritellä esimerkiksi yhteisten tavoitteiden puolesta toimivat yhdistykset ja sosiaaliset liikkeet sekä vapaan median.
Suomen tulee OECD:n suositusten mukaisesti osana kehitysyhteistyötään ja humanitaarisen avun tarjoajana:
- Edistää aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia. (OECD)
- Tukea ja tehdä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. (OECD)
- Lisätä suoraa, joustavaa ja ennakoitavaa rahoitusta kansalaisjärjestöille ja erityisesti paikallisille kansalaisyhteiskunnan toimijoille. (OECD)
- Kannustaa kansalaisjärjestöjä tuloksellisuuden, läpinäkyvyyden ja tilivelvollisuuden parantamiseen. (OECD)
- Turvata ja puolustaa monimuotoista kansalaisyhteiskuntaa. (OECD 2024)
- Jatkaa monipuolista yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden kanssa, pitää kiinni sitoutumisestaan läpinäkyvyyteen päätöksenteossa ja politiikkavalmistelussa sekä varmistaa riittävät resurssit kehitysviestintään ja globaalikasvatukseen. (OECD 2024)
Tämän lisäksi Suomen tulee järjestöjen mukaan:
- Tukea kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen toiminnan vapautta sekä toimintaedellytyksiä ja suojelua osana ulko- ja kehityspolitiikkaa.
- Tulee puolustaa kansalaisyhteiskunnan tilaa Suomen virallisissa linjauksissa, strategioissa sekä julkisissa ulostuloissa.
- Kehittää päätöksenteon avoimuutta, jotta kaikki ihmiset, mukaan lukien esimerkiksi alkuperäiskansat ja vammaiset henkilöt, pääsevät osallistumaan heitä koskevaan päätöksentekoon.
- Edistää kansalaisten ja heidän järjestöjensä osallisuutta päätöksentekoon.
- Pyrkiä nostamaan Suomen kansainvälistä profiilia johtavana kansalaisyhteiskunnan tilan puolustajana ja kansalaistoiminnan edellytysten edistäjänä sekä puolustaa aktiivisesti suomalaisen kansalaisyhteiskunnan avoimuutta ja toimintaedellytyksiä. Myös järjestöjen hallintovaatimukset tulee pitää kohtuullisina.
- Viestiä aktiivisesti globaalin kansalaisyhteiskunnan tilasta ja tuoda esiin kansalaisyhteiskunnan merkitystä demokratian toteutumiselle.
- Järjestää kansalaisyhteiskunta-aiheisia tilaisuuksia ja keskusteluita kansainvälisissä ja alueellisissa tapahtumissa.
Rahoitusta koskevia suosituksia Suomelle järjestöiltä:
- Viime vuosina pienemmät järjestöt ovat saaneet yhä harvemmin tukea (ml. rauhantyön tuki ja VGK-tuki). Suomen tulee tehdä yhteistyötä monella rintamalla eri kokoisten ihmisoikeusperustaisesti toimivien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa.
- Suomen tulee vaikuttaa siihen, että EU:n edustustot tukevat systemaattisesti paikallista kansalaisyhteiskuntaa ja tuovat esille kansalaisyhteiskunnan merkitystä kehitykselle.
- Suomen tulee aktiivisesti ajaa rahoitusmahdollisuuksien lisäämistä kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntien toimijoiden omaehtoiseen toimintaan.”