Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) eväsi tuet neljältä Somaliaan suunnitellulta kehitysyhteistyöhankkeelta, joille virkahenkilöt olivat esittäneet rahoitusta. Varsinainen päätös ilmoitettiin järjestöille tänään keskiviikkona, ja ulkoministeriö myös tiedotti asiasta.
Virkahenkilöt ovat Fingon tietojen mukaan jättäneet neljää Somalia-hanketta koskien eriävän mielipiteen.
Järjestöt ovat kritisoineet Tavion linjausta, koska Somaliaa ei oltu suljettu ulos hanketuen hakuvaiheessa. Fingo on vaatinut Tavion päätöksen korjaamista.
Hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat vedonneet siihen, että päätös kuuluu ministerin toimivaltaan. Kun virkahenkilöt arvioivat julkisesti ministerin toimineen lainvastaisesti, hallituskumppanit eivät voi kuitenkaan Fingon mielestä mennä sen taakse, että tapaus kuuluu ministerin toimivaltaan.
”Suomen laki on ministerin toimivallan yläpuolella. Hyvän hallinnon periaatteiden mukaista olisi ollut ilmoittaa hakuvaiheessa linjauksesta, jonka mukaan hanketukea ei myönnetä Somaliaan. Nyt näin ei toimittu, vaan ministeri ilmoitti Somalia-linjauksestaan omissa sosiaalisen median kanavissaan vasta siinä vaiheessa, kun järjestöt olivat jo odottaneet päätöksiä liki puoli vuotta”, muistuttaa Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
Sääntöjä muutettiin kesken pelin
Tavio on perustellut päätöstään sillä, että Orpon hallitus on ehdollistanut kehitysyhteistyön omien kansalaisten vastaanottamiselle. Kirjauksen perusteella Suomi keskeytti Somalian maaohjelman kaksi vuotta sitten, mutta linjasi samalla, ettei keskeytys koske kansalaisjärjestöjä, humanitaarista apua tai yksityisen sektorin tukea.
Päätös oli perusteltu: kansalaisjärjestöt eivät tee päätöksiä kotimaidensa päättäjien puolesta. Ulkoministeriö myönsi esimerkiksi vuosi sitten ohjelmatukea Somaliassa toteutettaville järjestöjen ja niiden kumppaneiden työlle, kuten HS uutisoi.
Ehdollistamista koskeva hallitusohjelmakirjaus mainittiin osana hanketuen hakua. Sen myötä järjestöt esittivät ulkoministeriölle aiheesta useita kysymyksiä. Ulkoministeriö vastasi helmikuussa, että hakemuksia voi tehdä kaikkien kehittyvien maiden osalta.
”Ministeri muutti kriteereitä päätösvaiheessa, eli vaihtoi sääntöjä kesken pelin. Ymmärrämme virkailijoita, kun he sanovat, että se on laitonta”, sanoo Nalbantoglu.
Hanketuen päätösten ilmoittamisen aikataulu on venynyt toistuvasti. Järjestöt ovat odottaneet tietoa päätöksistä kesäkuun lopulta, jolloin ulkoministeriö ne alkujaan lupasi. Helsingin Sanomien mukaan virkakunta esitteli asian ministeri Taviolle jo kesäkuussa.
Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Juha Savolainen linjasi Ilta-Sanomille pitävänsä ministeri Tavion päätöstä lainvastaisena. Savolaisen mukaan ministeri ei kohdellut neljää Somalia-hanketta hallintolain edellyttämällä tavalla tasapuolisesti.
Järjestöt kantelevat oikeuskanslerille
Somaliaan hankkeita suunnitelleet järjestöt ovat tekemässä kantelun ministerin toimintatavasta oikeuskanslerille. Myös Fingo on pyytänyt oikeuskansleria arvioimaan, onko tapauksessa aihetta laillisuusvalvonnallisiin toimenpiteisiin.
Järjestöjen hankkeet Somaliassa olisivat olleet nelivuotisia. Hankkeille haettiin rahoitusta neljälle vuodelle yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa. Ulkoministeriö edellyttää järjestöjen hankkeilta 10 prosentin omarahoitusosuutta.
Ulkoministeriön mukaan merkittävä osa Somalian väestöstä elää humanitaarisen avun varassa. Somalian väestö on erityisen haavoittuvassa asemassa luonnonkatastrofien, kuten tulvien ja äärimmäisen kuivuuden vuoksi.
Järjestöjen ja niiden kumppaneiden hankkeiden oli tarkoitus muun muassa parantaa äitien terveydenhuoltoa, edistää naisten toimeentuloa ja ravitsemustaitoja, vahvistaa mielenterveyspalveluja sekä kehittää jätehuoltoa ja kiertotaloutta.
”Kehitysyhteistyö on työkalu rakentaa vakautta. Vakaampi maailma on lukemattomin tavoin myös Suomen etu – me emme ole muusta maailmasta irrallinen saari”, sanoo Fingon Nalbantoglu.
Ulkoministeriö myönsi hanketukea suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeisiin noin 22,4 miljoonaa euroa vuosille 2027–2030. Rahoitusta myönnetään 23 suomalaisen kansalaisjärjestön 39 hankkeelle.
Kommentteja järjestöiltä, joiden hankkeita Tavion päätös kosketti:
”Toisin kuin perussuomalaisten edustajat ovat antaneet julkisuudessa ymmärtää, kansalaisjärjestöt eivät oleta ulkoministeriön olevan automaatti, josta rahoitusta aina saa. Kansalaisjärjestöt olettavat, että rahoitushakemukset käsitellään selkeästi ilmoitettujen kriteerien pohjalta. Suomi tunnetaan kansainvälisesti oikeusvaltioperiaatteen, hyvän hallinnon, yhdenvertaisuuden ja vastuullisen yhteistyön puolustajana. Näiden periaatteiden uskottavuus edellyttää, että niitä noudatetaan myös kehitysyhteistyön rahoituspäätöksissä”, Suomen Somalia-verkoston toiminnanjohtaja Maiju Korpela sanoo.
”Hakuprosessi on venynyt kohtuuttomasti ja viimeisen viikon aikana järjestöt ovat lukeneet lehdistä ja sosiaalisesta mediasta tilanteen etenemisestä, eikä ensi käden tietoa ole tarjottu rahoittajalta suoraan. Nyt saamme vahvistuksen sille, että hakuvaiheessa rahoituskelpoiseksi määritetylle maalle ei myönnetä hankerahoitusta. Tilanteessa ainoaksi vaihtoehdoksi jää kantelun tekeminen”, sanoo Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n ohjelmapäällikkö Johanna Järveläinen.
”Järjestöt ovat tottuneet Suomessa siihen, että rahoituspäätöksissä hankkeiden laatu ratkaisee. Nyt tuli totuttuun toimintatapaan muutos ilman ennakkovaroitusta”, sanoo Marttaliiton johtava asiantuntija Terhi Lindqvist.
”Ministeri Tavio ilmoitti vuonna 2024, ettei Somalian kehitysyhteistyön ehdollistaminen palautussopimuksen edistymiselle koske kansalaisjärjestöjä. Tämä pitikin paikkansa vuonna 2025, kun ohjelmatukijärjestöt saivat ohjelmissaan rahoitusta myös Somaliaan, yhteensä noin 15 miljoonaa. Tämän, ja hanketukihaun avautuessa kansalaisjärjestöjen esittämiin lisäkysymyksiin annettujen vastausten pohjalta kansalaisjärjestöt alkoivat valmistella hanketukihakemuksia Somaliaan siinä uskossa, että kansalaisjärjestöhankkeita Somaliassa ei kategorisesti suljeta rahoituksen ulkopuolelle”, selventää Suomen Somalia-verkoston toiminnanjohtaja Maiju Korpela.
Lisätietoja:
Ilmari Nalbantoglu
Vaikuttamistyön johtaja, Fingo
050 317 6693, ilmari.nalbantoglu@fingo.fi
Aikaisemmat tiedotteemme aiheesta:
Tätä Tavion Somalia-päätös tarkoittaisi käytännössä
Fingo: Olemme ottaneet yhteyttä oikeuskansleriin
Tavion toimintatapa hanketukipäätöksessä ei ole hyvää hallintoa – perustelemme näkemyksemme