Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) eväsi rahoituksen neljältä järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeelta Somaliassa, joille virkahenkilöt olivat esittäneet rahoituksen myöntämistä.
Somaliaa ei oltu suljettu ulos hankehaun hakukriteereistä. Olemme avanneet aikaisemmissa tiedotteissamme sitä, miksi ministeri Tavion päätös on näkemyksemme mukaan huonoa hallintoa.
Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Juha Savolainen linjasi Ilta-Sanomille pitävänsä ministeri Tavion päätöstä lainvastaisena. Savolaisen mukaan ministeri ei kohdellut neljää Somalia-hanketta hallintolain edellyttämällä tavalla tasapuolisesti.
Avaamme tässä tiedotteessa tiiviisti, mitä järjestöjen ja niiden kumppaneiden hankkeissa olisi tehty Somaliassa ja Somalimaassa. Tiedote on laadittu Fingon, Suomen Somalia-verkoston, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n ja Marttaliiton yhteistyönä.
Järjestöjen hankkeet olisivat olleet nelivuotisia. Hankkeille haettiin rahoitusta neljälle vuodelle yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa. Ulkoministeriö edellyttää järjestöjen hankkeilta 10 prosentin omarahoitusosuutta.
Ulkoministeriön mukaan Somalian turvallisuustilanne on huono ja arvaamaton. Merkittävä osa väestöstä elää humanitaarisen avun varassa. Somalian väestö on erityisen haavoittuvassa asemassa luonnonkatastrofien, kuten tulvien ja äärimmäisen kuivuuden vuoksi.
Äitien kuolemien ehkäisemistä
Suomen Somalia-verkosto olisi kumppaneidensa kanssa tukenut äitien terveydenhuoltoa. Somaliassa äitiys- ja lapsikuolleisuusluvut ovat korkeimpia maailmassa.
Sisällissodan jäljiltä Somalian valtion oma kapasiteetti ja resurssit järjestää äitiysterveyshuolto sekä siihen liittyvä henkilöstön koulutus ovat edelleen vähäiset. Terveydenhuoltoa rakennetaan pitkälti kansainvälisen tuen avulla.
Jos hankerahoitus evätään, terveydenhuollon henkilökunta jää kolmella hankealueella vaille laadukasta suomalaiseen äitiysterveysosaamiseen perustuvaa, vammaiset äidit ja lapset huomioivaa koulutusta, jota Suomen somalidiasporaan kuuluvien terveydenhuollon ammattilaisten avulla pystytään tehokkaasti tarjoamaan.
Tuhannet raskaana olevat ja synnyttävät naiset altistuvat Somaliassa edelleen kuolemaan johtaville komplikaatioille, joita voitaisiin ehkäistä paremmalla tiedolla ja lisäresursseilla. Myös työ, jolla yhteisöissä lisätään tietoisuutta äitiysterveydestä ja vammaisten oikeuksista jää toteuttamatta.
”Äitiyskuolleisuus on paitsi inhimillisesti raskas myös koko yhteiskuntaan vaikuttava asia: se heikentää lasten ja perheiden hyvinvointia, syventää köyhyyttä ja hidastaa yhteiskunnan kehitystä”, kuvailee Suomen Somalia-verkoston toiminnanjohtaja Maiju Korpela.
Hankkeelle haettiin rahoitusta yhteensä 594 000 euroa vuosille 2027–2030.
Hauraassa asemassa oleville mielenterveyspalveluita
Lääkärin sosiaalinen vastuu ja sen kumppanijärjestö GAVO olisivat vahvistaneet hankkeellaan mielenterveyspalveluita Somalimaassa. Jatkorahoituksen avulla olisi ylläpidetty paikalliseen omistajuuteen pohjaavia mielenterveyspalveluita, lisätty terveydenhuollon ammattilaisten mielenterveysosaamista ja tuettu Somalimaan terveysministeriötä integroimaan mielenterveyspalvelut osaksi perusterveydenhuoltoa.
Jos hanketukea ei myönnetä, mielenterveyspalveluiden saatavuus Somalimaan pääkaupunki Hargeisassa heikkenee, sillä mielenterveyspalveluita ei ole saatavilla perusterveydenhuollossa.
”Työmme tavoittaa kaikista haavoittuvimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevia ihmisiä, kuten seksuaalista väkivaltaa kokeneita, sisällissodan aikana traumatisoituneita ja ilmastonmuutoksen vuoksi kotinsa jättäneitä maansisäisiä pakolaisia”, kertoo GAVOn edustaja Ahmed.
Somalimaassa mielenterveyttä haastavat yksilöllisten kokemusten lisäksi konflikteihin liittyvät traumat, sukupuolten epätasa-arvo, ilmastokriisi, taloudellinen epävarmuus ja vaikeus päästä hoitoon. Mielenterveyskuntoutujat kohtaavat usein ennakkoluuloja ja köyhyyttä. Samaan aikaan mielenterveyspalvelut eivät ole saavutettavia tai niiden laatu ei ole riittävää. Hankkeen kautta haavoittuvassa asemassa oleville mielenterveyskuntoutujille tarjoutuisi pääsy turvalliseen ja luottamukselliseen keskusteluapuun.
Aiemman LSV:n ja kumppanijärjestö GAVOn hankkeen aikana rakennettu psykososiaalinen keskus toimisi toimintojen ytimenä, jossa mielenterveyden oireilu voidaan tunnistaa varhaisessa vaiheessa ja tarvittaessa ohjata kävijä vaativampien psykiatristen palveluiden pariin. Keskuksessa tarjotaan neuvontaa ja järjestetään vertaistoimintaa.
”Hauraissa maissa työn ennakoitavuuden ja jatkuvuuden merkitys on suuri. Kestävien tulosten aikaansaaminen vie vuosia. Yhteistyön keskeyttäminen perusteettomasti voi keskeyttää positiivisen muutoksen, jota yhteistyöllä on jo saatu aikaan. Vaikuttamistyö rakenteiden muuttamiseksi jää myös tekemättä, jos siihen ei ole enää resursseja”, sanoo Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n toiminnanjohtaja Sanna Valtonen.
Hankkeelle haettiin rahoitusta yhteensä 563 036 euroa vuosille 2027–2030.
Satoja naisia jää vaille ammatillista koulutusta
Marttaliitto olisi työskennellyt kumppaneidensa kanssa naisten toimeentulon edistämiseksi.
Nyt tehty päätös tarkoittaisi, ettei vuodesta 2023 lähtien rakennettua työtä voida jatkaa, jolloin 24 naisten pienyritystä jää perustamatta, 440 naista vaille ammatillista koulutusta ja 6 300 naista vaille ravitsemusneuvontaa. Kansalaisjärjestöjen avainhenkilöt eivät saisi lisäkoulutusta ravitsemusneuvonnan järjestämiseksi. Kun pitkäjänteinen työ katkeaa, menetetään paitsi toimintaa myös vuosien aikana rakennettua paikallista osaamista ja verkostoja.
”Somalimaan kaltaisella hauraalla alueella erityisesti naisten hyvinvoinnin, omien tulojen ja oikeuksien vahvistaminen vakauttaa koko aluetta. Siksi yhteistyö erityisesti paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa, jotka tukevat naisia ja heidän perheitään selviytymään ilmastokriisin seurauksista muun muassa maan sisäisten pakolaisten yhteisöissä, parantaa heidän mahdollisuuksiaan elää parempaa elämää omassa kotimaassaan”, sanoo Marttaliiton johtava asiantuntija Terhi Lindqvist.
”Marttojen työssä uskomme käytännön taitojen voimaan. Järjestöllämme on 126 vuoden kokemus Suomessa ja 45 vuoden kokemus Afrikassa käytännönläheisen ravitsemusneuvonnan vaikutuksista. Saadessaan ravitsemustietoja ja -taitoja ja ammatillista koulutusta nainen pystyy parantamaan omaa ja perheensä arkea. Somalimaassa olemme nähneet, kuinka osaaminen leviää ihmiseltä toiselle ja jää elämään yhteisöihin. Juuri siksi tätä pitkäjänteistä työtä olisi tärkeää voida jatkaa. Vuosina 2023–2026 työmme on tavoittanut välillisesti jo noin 17 500 ihmistä”, Lindqvist kuvailee.
Hankkeelle haettiin rahoitusta yhteensä 560 070 euroa vuosille 2027–2030.
Jätehuollon kehittämistä kolmella paikkakunnalla
Suomen Somalia-verkosto olisi kehittänyt jätehuoltoa kolmella paikkakunnalla kumppaneidensa kanssa.
Jätehuolto- ja kiertotaloushankkeen jäädessä toteutumatta nämä paikkakunnat jäävät ilman jätehuolto- ja kiertotalousosaamista sekä kestävän jätehuollon ympärille syntyviä ja paikallistaloutta vahvistavia työllistymis- ja toimeentulomahdollisuuksia. Vahvistuva paikallistalous vähentää yhteiskunnan riippuvuutta ulkoisesta tuesta.
”Suuressa osassa Somaliaa jätehuoltoa ei käytännössä ole olemassa. Jätehuollon hoito kestävällä tavalla on oleellista sekä ympäristön että ihmisten terveyden kannalta. Jätehuollossa ja kiertotaloudessa on myös suuri potentiaali synnyttää yrittäjyyttä ja kasvattaa paikallista taloutta, mikä on keskeisessä roolissa yhteiskunnan nousemisessa omille jaloilleen. Hanke tarjoaisi mahdollisuuden myös suomalaisille kestävän jätehuollon ja kiertotalouden parissa toimiville yrityksille kehittää osaamistaan erilaisissa toimintaympäristöissä”, sanoo Suomen Somalia-verkoston toiminnanjohtaja Maiju Korpela.
Hankkeelle haettiin rahoitusta yhteensä 486 000 euroa vuosille 2027–2030.
Lisätietoja:
Ilmari Nalbantoglu
Vaikuttamistyön johtaja, Fingo
050 317 6693, ilmari.nalbantoglu@fingo.fi
Järjestöt tavoittaa haastatteluihin Fingon kautta.
Taustatietoja
Tietoa Marttaliiton työstä Somaliassa: Marttojen työ vahvistaa naisten toimeentuloa ja ravitsemustaitoja Somalimaassa