Ruisleipiä
Kuva: Vapaaehtoisten joukko Eduskuntatalon edessä. Katri Suomi (Kirkon ulkomaanapu), Iida-Maija Pirttiniemi (Plan), Nelli Sinisaari (Suomen lähetysseura).

Tuore selvitys: Päättäjät haluavat seuraavalta hallitukselta toimia järjestöjen hyväksi

Järjestöt nähdään demokratian ja vapaan kansalaisyhteiskunnan kannalta tärkeinä toimijoina, ilmenee tänään julkaistusta selvityksestä.

Kuva: Veikko Somerpuro

Tulevan hallituksen on parannettava kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä ja tämä on kirjattava hallitusohjelmaan. Näin toteaa 82 prosenttia vastaajista tuoreessa selvityksessä, jossa haastateltiin kansanedustajia, puoluesihteereitä ja ministeriöiden viranhaltijoita. Selvityksen toteutti Taloustutkimus Fingon, VaLan, SOSTEn ja KANEn eli Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan tilauksesta.

”Selvityksen tulokset vahvistavat sitä näkemystä, että elinvoimaiset kansalaisjärjestöt ovat demokratian kannalta keskeisiä toimijoita. Järjestöt toimivat kansalaisten äänitorvena päättäjien suuntaan, keskustelun herättäjinä ja aktiivisina vaikuttajina. Järjestötoiminta lisää osallisuutta ja auttaa pitämään kaikki mukana. Tässä ajassa näkisinkin tärkeänä kirjata hallitusohjelmaan konkreettisia tavoitteita järjestöjen toimintaedellytysten parantamiseksi”, sanoo KANEn puheenjohtaja Kristiina Kumpula.

Järjestöjen toiminta on yhteiskunnallisesti merkittävää – näin ajattelevat kaikki kyselyyn vastanneet. Päättäjät korostavat etenkin järjestöjen kykyä tukea ihmisten yhteiskunnallista osallistumista ja niiden roolia palvelujen tuottajina. Tämä palveluiden tuottaminen tukee julkisen sektorin toimintaa.

”On hienoa, että järjestöt nähdään tärkeinä toimijoina. Toivomme, että tämä näkyisi enemmän siinä, miten järjestöjen asiantuntemusta hyödynnetään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tässä on ollut viime aikoina kehittämisen varaa”, toteaa Fingon kansalaisyhteiskunnan asiantuntija Pauliina Savola.

Maakuntien ja kuntien yhteistyö varmistettava, julkinen rahoitus turvattava

Selvityksessä kartoitettiin myös päättäjien näkemyksiä järjestöjen rahoituksesta. Nyt merkittävä osuus järjestöjen valtionavustuksista rahoitetaan veikkausvoittovaroista. Niiden määrän on arvioitu laskevan lähivuosina. Niukka enemmistö vastaajista (57%) on sitä mieltä, että julkisen rahoituksen osuus tulee säilyttää ennallaan riippumatta Veikkauksen rahapelituottojen kehityksestä.

Lähivuosina myös maakuntauudistus muuttaa järjestöjen toimintaympäristöä. Lähes neljä viidestä päättäjästä (78%) haluaa varmistaa järjestöavustusten jatkumisen maakunnissa. Niin ikään 93 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että kuntien pitäisi jatkossakin tukea järjestöjä esimerkiksi tarjoamalla ilmaisia tai edullisia tiloja sekä jakamalla avustuksia.

”Tämän tuloksen perusteella näyttää, että päättäjät ymmärtävät maakuntien ja järjestöjen olevan yhteistyökumppaneita, joilla on molemmilla annettavaa toisilleen. Se on hienoa! Maakuntien tulevien päättäjien on niin ikään tunnistettava oman maakunnan merkitys alueen järjestötoiminnan, eli kansalaisten, tukijana”, sanoo SOSTEn erityisasiantuntija Kirsi Marttinen.

Noin puolet kyselyyn vastanneista päättäjistä kannattaa lahjoituskulttuurin tukemista verotuksella. Hieman yli puolet (55%) kannattaa yleishyödyllisten yhteisöjen rahankeräyskulujen arvonlisäverotuksen keventämistä. Yritysten, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden tekemien lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamisen kannalla on 56 prosenttia vastaajista – kansanedustajat suhtautuvat asiaan kaikkein myönteisimmin.

Avustusten hakua ja raportointia täytyy helpottaa

Järjestöt kohtaavat monia haasteita hakiessaan julkista rahoitusta, ilmeni viime syksynä tehdystä tutkimuksesta (pdf). Lähes 70 prosenttia vastanneista järjestöistä oli kokenut ongelmia edellisen vuoden aikana julkisen avustuksen hakemisessa, saamisessa tai raportoinnissa.

Nyt tehdyssä selvityksessä kysyttiin päättäjien näkemyksiä julkisen avustuksen hakemiseen, saamiseen ja raportointiin liittyvistä ongelmista. Vastaajat pitävät tärkeänä, että haku- ja raportointiprosesseja kehitetään yhdessä järjestöjen kanssa. Näiden prosessien byrokratiaa halutaan niin ikään keventää ja ohjeistusta selventää.

Lue lisää:

Selvityksen toteutti Taloustutkimus vuoden 2018 marras- ja joulukuussa. Sitä varten haastateltiin yhteensä 74 kansanedustajaa, puoluesihteeriä ja ministeriöiden viranhaltijaa. Tutustu tutkimusraporttiin Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset (pdf).

Lisätietoja

Fingo
Pauliina Savola
asiantuntija
puh. 050 317 6702
 
Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta (KANE)  
Kristiina Kumpula
puheenjohtaja
puh. 040 588 6248
 
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Kirsi Marttinen
erityisasiantuntija
puh. 050 531 4244
 
VaLa Vastuullinen Lahjoittaminen ry
Sirpa Solehmainen
varapuheenjohtaja
puh. 050 567 6629