Pääministeri Petteri Orpo (kok.) linjasi tiistaina, että ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) päätös hanketuen epäämisestä Somaliassa toimivilta järjestöjen hankkeilta kuuluu ministerin toimivaltaan.
Fingo ei kiistä tätä. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että ministerin päätöksentekotapa ei ole ollut hyvän hallinnon mukaista. Perustelemme kantamme seuraavasti:
Somaliaa ei rajattu ulos hanketuen haussa
Orpon hallitus on ohjelmassaan linjannut, että kehitysyhteistyö ehdollistetaan omien kansalaisten vastaanottamiselle. Kirjauksen perusteella Suomi keskeytti Somalian maaohjelman kaksi vuotta sitten, mutta linjasi samalla, ettei keskeytys koske kansalaisjärjestöjä, humanitaarista apua tai yksityisen sektorin tukea.
Päätös oli perusteltu: kansalaisjärjestöt eivät tee päätöksiä kotimaidensa päättäjien puolesta. Tämän linjauksen myötä ulkoministeriö myönsi esimerkiksi vuosi sitten ohjelmatukea Somaliassa toteutettaville järjestöjen ja niiden kumppaneiden ohjelmille.
Ehdollistamista koskeva hallitusohjelmakirjaus mainittiin osana hanketuen hakua. Sen myötä järjestöt tiedustelivat asiaa ulkoministeriöltä usean eri kysymyksen muodossa.
Järjestöt kysyivät ulkoministeriöltä esimerkiksi, että arvioidaanko Somaliaan kohdistuvaa hakemusta samoilla kriteereillä kuin muihin kehittyviin maihin kohdistuvia hakemuksia. Ministeriö oli vastannut helmikuussa, että hankkeita voi hakea kaikkiin OECD:n kehitysapukomitea DAC:n määrittelemiin kehittyviin maihin. Ulkoministeriön julkaisema Q&A-asiakirja on julkisesti saatavilla.
Ministeriön vastauksessa todettiin, että rahoituksen myöntämisessä käytetään kokonaisharkintaa – tämä on tyypillinen ilmaus ainakin kehitysyhteistyön rahoitushauissa.
Järjestöt uskoivat näin ollen, että aikaisempi kanta kansalaisjärjestöjen työn tukemisesta Somaliassa on yhä voimassa.
Järjestöt ja niiden kumppanit käyttivät mittavasti aikaa hankehakemusten laatimiseen Somaliassa toteutettaville hankkeille. Samoin ulkoministeriön virkahenkilöt käyttivät työaikaansa Somaliaa koskevien hankehakemusten arviointiin ja pisteyttämiseen. Virkahenkilöt esittivät rahoitusta lehtitietojen mukaan neljälle hankkeelle.
Kaiken tämän päätteeksi ministeri Tavio ilmoitti maanantaina, ettei hanketukea myönnetä Somaliaan.
Hyvän hallinnon periaatteiden mukaista olisi ollut ilmoittaa jo hakuvaiheessa poliittisesta linjauksesta, jonka mukaan hanketukea ei myönnetä Somaliaan. Järjestöt olisivat olleet päätöksestä erimielisiä, mutta hakuprosessi olisi ollut yhdenvertainen, eivätkä järjestöt olisi käyttäneet turhaan resurssejaan hakemusten laatimiseen.
Poikkeuksellinen viestintä päätöksistä
Ministeri Ville Tavio ilmoitti maanantaina sosiaalisen median kanavissaan, että hän ei myönnä rahoitusta Somaliassa toteutettaville järjestöjen hankkeille.
Järjestöt eivät ole vielä saaneet tietoa päätöksistä virallisia kanavia pitkin. Ulkoministeriöstä on kerrottu Ilta-Sanomille, että virallinen päätös tehdään vasta ensi viikolla.
On poikkeuksellista ja kyseenalaista, että ministeri kertoo julkisuudessa jo ennen hakuprosessin päättymistä yksityiskohtaisia tietoja hakemuksista, niiden kohteista ja haetuista rahoitussummista.
Fingo aikoo selvittää, onko Tavion päätöksessä mahdollisesti rikottu hallintolakia.
Lisäksi aikataulu viivästynyt
Hanketuen päätösten ilmoittamisen aikataulu on venynyt toistuvasti. Järjestöt ovat odottaneet tietoa hankehaun päätöksistä kesäkuun lopulta, jolloin ulkoministeriö alkujaan lupasi päätökset, kuten myös edellisellä kerralla tehtiin vuonna 2024. Aikataulua siirrettiin ensin alkusyksyyn ja sitten syksyyn. Tämän jälkeen päätöksenteko on edelleen viivästynyt.
Jatkuva aikataulun venyminen on oikeusturvankin näkökulmasta ongelmallista, koska se tarkoittaa, ettei päätöksistä tarpeen vaatiessa ehdi edes valittamaan. Jatkuva viivästyminen heikentää uskottavuutta yhteistyökumppanina ja voi johtaa siihen, että osaavia asiantuntijoita ja työntekijöitä menetetään niin kohdemaissa kuin Suomessa.
Lisätietoja:
Ilmari Nalbantoglu
Vaikuttamistyön johtaja, Fingo
050 317 6693, ilmari.nalbantoglu@fingo.fi
Taustatietoja:
Ministeriö oli vastannut järjestöjen kysymyksiin kootusti. Somaliaa ja saman aihealueen kysymyksiin vastattiin seuraavasti:
Haun yhtenä vähimmäisvaatimuksena on, että hanketta toteutetaan OECD:n kehitysapukomitean DAC:n määrittämässä kehittyvässä maassa/kehittyvissä maissa. Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon mukaisesti Suomen kehitysyhteistyö ehdollistetaan omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle. Suomi ei kehitysyhteistyössään tue hallintoja tai toimijoita, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Suomi seuraa jatkuvasti osana YKtoimintaa kaikkien maiden asemoitumista esimerkiksi Venäjän hyökkäyssotaan. Hakemuksia voi tehdä kaikkien OECD:n kehitysapukomitean DAC:n määrittämien kehittyvän maan/kehittyvien maiden osalta, mutta valtionavustuspäätökset rahoituksen myöntämisestä tehdään vähimmäisvaatimuksia ja laadullisia kriteereitä koskevan arvioinnin sekä hakemus- ja hakukohtaisen kokonaisharkinnan pohjalta.
