Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) ilmoitti tänään sosiaalisessa mediassa, että ei myönnä hanketukea Somaliassa toteutettaville järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille.
”Ministeri Tavion tekemä linjaus on korjattava. Kysymme pääministeri Petteri Orpolta ja muiden hallituspuolueiden puheenjohtajilta: hyväksyttekö tällaisen toimintatavan?” tiedustelee Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
Tavio toteaa Facebook-julkaisussaan, että kehitysyhteistyö Somaliaan on keskeytetty, koska maa ei ole tehnyt riittävästi palautusyhteistyötä. Suomi on keskeyttänyt maaohjelman Somalian kanssa kaksi vuotta sitten, mutta linjannut, että ehdollistaminen ei koske järjestöjä. Viime vuonna järjestöille myönnetyssä ohjelmatuessa Somaliassa toimivia ohjelmia ei suljettu ulos tuen piiristä.
Somaliaa ei oltu rajattu myöskään hanketuen hakukriteerien ulkopuolelle.
”Hallintolaissa ilmaistun yhdenvertaisuusperiaatteenkin nojalla voidaan kysyä, voidaanko hakemuksia hylätä perusteella, jota ei ilmoitettu hakijoille etukäteen. Miksi järjestöjen ja heidän kumppaneidensa annettiin valmistella hankkeita Somaliaan, jos ministeri oli joka tapauksessa sitä mieltä, ettei niille myönnetä rahaa? Järjestöjä tulee kohdella hakuprosesseissa yhdenvertaisesti”, sanoo Ilmari Nalbantoglu.
Ministeri Tavion esitys poikkeaa lehtitietojen mukaan asiantuntija-arvioihin perustuvasta virkahenkilöiden pohjaesityksestä.
Ministeri Tavio julkaisi tiedon omilla sosiaalisen median kanavillaan maanantaina. Järjestöt eivät ole vielä saaneet virallisia hanketuen päätöksiä – Fingon tietojen mukaan varsinaiset päätökset allekirjoitetaan vasta myöhemmin.
“On täysin poikkeuksellista, että ministeri kertoo julkisuudessa jo ennen hakuprosessin päättymistä yksityiskohtaisia tietoja hakemuksista, niiden kohteista ja haetuista rahoitussummista. Järjestöt ovat päätyneet lukemaan asiasta nyt iltapäivälehdestä. Tämä ei ole missään mielessä hyvän hallintotavan mukaista”, sanoo Nalbantoglu.
Uskottavuus kumppanina koetuksella
Ulkoministeriön mukaan Somalian turvallisuustilanne on huono ja arvaamaton. Poliisi ja oikeuslaitos toimivat heikosti, ja merkittävä osa väestöstä elää humanitaarisen avun varassa. Somalian väestö on erityisen haavoittuvassa asemassa luonnonkatastrofien, kuten tulvien ja äärimmäisen kuivuuden vuoksi.
Järjestöjen ja niiden kumppaneiden hankkeissa Somaliassa ja Somalimaassa oli tarkoitus muun muassa parantaa äitien terveydenhuoltoa, kehittää jätehuoltoa ja kiertotaloutta, vahvistaa mielenterveyspalveluja sekä edistää naisten toimeentuloa ja ravitsemustaitoja.
Kansalaisjärjestöt eivät ole vastuussa maiden palautusyhteistyötä koskevasta politiikasta.
”Emme ymmärrä, miksi valtioiden välisistä palautussopimuskiistoista laitettaisiin kärsimään puutteellisista terveyspalveluista ja ravitsemuksesta kärsivät naiset, lapset ja mielenterveyspotilaat”, sanoo Suomen Somalia-verkoston varapuheenjohtaja Abdulghani Duale.
”On valitettavaa, miten hyvän hallinnon maana tunnettu Suomi muuttui yhtäkkiä tällaiseksi. Tällaisella päätöksellä Suomi vertautuisi maihin, joissa hallinto voi toimia aivan mielivaltaisesti”, Duale jatkaa.
Kansalaisjärjestöjen tekemä kehitysyhteistyö tukee heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä ja tavoittaa yhteisöjä, jotka jäisivät muuten tuen ulkopuolelle. Yhteistyö vahvistaa myös somalialaista kansalaisyhteiskuntaa, jonka tila on CIVICUS-verkoston mukaan tukahdutettu.
Järjestöt muistuttavat, että ulkoministeriöllä on maine pitkäjänteisenä kumppanina.
“On kohtuutonta, että Suomen palautuspolitiikan tavoitteita edistetään heikentämällä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien hyvinvointia. Hankkeemme olisi parantanut erityisesti äitien ja mielenterveyspalveluja tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia saada matalan kynnyksen tukea. Pitkään rakennettu yhteistyö on nyt vaarassa päättyä hallitsemattomasti”, sanoo Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n ohjelmapäällikkö Johanna Järveläinen.
Päätökset viivästyneet useita kuukausia
Järjestöt ovat odottaneet tietoa hankehaun päätöksistä kesäkuun lopulta, jolloin ulkoministeriö alkujaan lupasi päätökset, kuten myös edellisellä kerralla tehtiin vuonna 2024. Aikataulua siirrettiin ensin alkusyksyyn ja sitten syksyyn. Tämän jälkeen päätöksenteko on edelleen viivästynyt.
Jatkuva aikataulun venyminen on oikeusturvan näkökulmasta ongelmallista, koska se tarkoittaa, ettei päätöksistä tarpeen vaatiessa ehdi edes valittamaan. Jatkuva viivästyminen heikentää uskottavuutta yhteistyökumppanina ja voi johtaa siihen, että osaavia asiantuntijoita ja työntekijöitä menetetään niin kohdemaissa kuin Suomessa.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun ministeri Tavion valtiontukea koskevia päätöksiä kritisoidaan. Viime vuonna Tavion SASKin ohjelmatukeen kohdistama leikkaus arvioitiin ulkoministeriön virkakunnasta hallintolain vastaiseksi. Tapaus vertautuu lisäksi sosiaali- ja terveysministeri Ville Rydmanin (ps.) esittämiin kriteerien muutoksiin koskien sote-järjestöjen tukia.
Lisätietoja:
Ilmari Nalbantoglu
Vaikuttamistyön johtaja, Fingo
050 317 6693, ilmari.nalbantoglu@fingo.fi
Taustatietoja:
Järjestöt esittivät ulkoministeriölle kootusti kysymyksiä hankehaun aikana. Hankehakua koskeva Q&A-dokumentti on julkisesti saatavilla ulkoministeriön verkkosivuilla.
Järjestöt olivat kysyneet esimerkiksi: Hanketuen instrumenttikuvauksessa ja hakuilmoituksessa nostetaan esiin Suomen kehitysyhteistyön ehdollistaminen omien kansalaisten vastaanottamiselle. Vuonna 2024 Somalian maaohjelman lakkautuksen yhteydessä ministeri Tavio totesi, ettei ehdollistaminen koske kansalaisjärjestöjen työtä Somaliassa. Miksi on pidetty tarpeellisena nostaa tämä erikseen esiin kansalaisjärjestöille suunnatun rahoitusinstrumentin yhteydessä? Onko mahdollista, että kohtaa sittenkin käytetään perusteena rahoituspäätöksiä tehdessä? Jos näin on, pyydämme ulkoministeriötä julkaisemaan listan maista, joita tämä koskee
Ministeriö oli vastannut kysymyksiin kootusti. Somaliaa ja saman aihealueen kysymyksiin vastattiin seuraavasti: Haun yhtenä vähimmäisvaatimuksena on, että hanketta toteutetaan OECD:n kehitysapukomitean DAC:n määrittämässä kehittyvässä maassa/kehittyvissä maissa. Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon mukaisesti Suomen kehitysyhteistyö ehdollistetaan omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle. Suomi ei kehitysyhteistyössään tue hallintoja tai toimijoita, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Suomi seuraa jatkuvasti osana YKtoimintaa kaikkien maiden asemoitumista esimerkiksi Venäjän hyökkäyssotaan. Hakemuksia voi tehdä kaikkien OECD:n kehitysapukomitean DAC:n määrittämien kehittyvän maan/kehittyvien maiden osalta, mutta valtionavustuspäätökset rahoituksen myöntämisestä tehdään vähimmäisvaatimuksia ja laadullisia kriteereitä koskevan arvioinnin sekä hakemus- ja hakukohtaisen kokonaisharkinnan pohjalta.
