Assosiaatiosopimus antaa Israelille tullietuja EU:n markkinoilla. Sopimuksen 2 artiklan mukaan osapuolten suhteet perustuvat ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Kyse ei ole juhlapuheesta vaan sopimuksen olennaisesta osasta: sen rikkominen on peruste etujen keskeyttämiselle. EU:n oma arvio kesäkuussa 2025 päätyi siihen, että on viitteitä Israelin rikkoneen tätä velvoitetta.
”Suomen suhtautuminen sopimuksen jäädyttämiseen siirtyi reilu vuosi sitten kielteisestä avoimeen. Sen jälkeen se ei ole liikkunut. Avoimuus ei ole kanta – se on tapa olla ottamatta kantaa. Muissa Israelia koskevissa kysymyksissä ratkaisuja on kuitenkin tehty: viime viikolla Suomi lopetti UNRWA:n rahoituksen, ja julki tuli myös Suomen esitys puolustusyhteistyön jatkamisesta Israelin kanssa vuosikymmenellä”, sanoo Fingon kansainvälisen politiikan asiantuntija Johannes Hautaviita.
Sopimuksen kauppaosan jäädyttäminen on järeimpiä Israelia koskevia keinoja, jotka unioni voi ottaa käyttöön ilman kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä: siihen riittää määräenemmistö, joka rakentuu yksittäisten maiden kannoista. Komissio teki esityksen syyskuussa 2025, eikä sitä ole hyväksytty, hylätty tai vedetty pois. Espanja ja Irlanti ovat vaatineet sen etenemistä, Saksa ja Italia ovat torjuneet vaatimuksen. Suomi ei ole kertonut, kummalla puolella se on.
YK:n riippumaton tutkintakomissio katsoi kesäkuussa, että Israel syyllistyy Gazassa ja Länsirannalla edelleen joukkotuhontaan, rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksiin. Kansainvälinen tuomioistuin on todennut miehityksen laittomaksi ja katsonut, että myös muiden valtioiden on toimittava sen lopettamiseksi.
Hallitus lupasi harkita — lopputulosta ei ole kerrottu
Valtonen ilmoitti elokuussa 2025 Suomen suhtautuvan avoimesti sopimuksen jäädyttämiseen. Sen jälkeen linja ei ole täsmentynyt. Hallitus totesi välikysymysvastauksessaan 30.9.2025, että assosiaatiosopimuksen osittaisen jäädyttämisen, Horisontti-yhteistyön keskeyttämisen ja lisäpakotteiden tukemista ”on syytä harkita” ja että asia tuodaan ”eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian”. Siitä on kulunut yksitoista kuukautta, eikä harkinnan lopputulosta ole kerrottu.
Fingo kysyi Suomen kantaa ulkoministeriöltä toukokuussa 2026. Vastauksessa kuvattiin EU:n prosessin vaiheet ja Suomen yleiset tavoitteet Länsirannan tilanteessa, mutta siinä ei kerrottu, kannattaako Suomi jäädyttämistä vai ei. Kantaa ei löydy myöskään niistä ulkoministeriön asiakirjoista, jotka Fingo on käynyt läpi – ei myöskään siitä, jolla Suomi valmistautui tämän päivän kokoukseen.
Ulkoministeriön omat asiakirjat: tilanne on katastrofaalinen
Gazan humanitaarista tilannetta kuvataan ulkoministeriön omissa asiakirjoissa katastrofaaliseksi: terveys-, vesi- ja jäteinfrastruktuuri on tuhoutunut ja Israel rajoittaa toipumisen kannalta keskeisten tuotteiden pääsyä alueelle. Lokakuussa 2025 solmitusta tulitauosta huolimatta Israel on jatkanut päivittäisiä iskuja ja laajentanut hallitsemansa alueen 70 prosenttiin Gazasta, ja Länsirannalla sotilasoperaatiot, siirtokuntalaisväkivalta ja pakkosiirrot syventävät miehitystä.
Kansanmurhan vastainen yleissopimus velvoittaa Suomea itsenäisesti: velvollisuus ehkäistä syntyy jo silloin, kun valtio saa tiedon vakavasta riskistä, ja se edellyttää käytettävissä olevien keinojen käyttämistä.
”Kysymys ei ole siitä, saako Suomi toimia. Suomi on jo velvollinen toimimaan. Kysymys on siitä, miten se aikoo oikeudelliset velvoitteensa täyttää – ja siihen ei voi vastata vaikenemalla”, toteaa Fingon globaalin oikeudenmukaisuuden asiantuntija Silla Ristimäki.
Suomi ei ole ollut toimeton
Israelia koskevia ratkaisuja on viime viikolla tehty, mutta toiseen suuntaan. Hallitus päätti lopettaa UNRWA:n rahoituksen kesken humanitaarisen kriisin. Samalla viikolla tuli julkisuuteen, että Suomi on esittänyt Israelille puolustusmateriaalialan yhteistyön jatkamista vuosikymmenen ajaksi.
”Suomi on kirjannut sääntöpohjaisen järjestelmän ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa lähtökohdaksi. Kansainvälinen oikeus ei kuitenkaan ole työkalu, jonka voi ottaa esiin silloin, kun se sopii. Velvoite, jota sovelletaan valikoiden, ei sido lainkaan – eikä se ole voimassa silloin, kun Suomi itse sitä tarvitsee”, Hautaviita sanoo.
Kirjeen kysymykset
Avoimessa kirjeessä Fingo pyytää ulkoministeriltä vastausta kolmeen kysymykseen, joista ensimmäinen on kaksiosainen:
- Kannattaako Suomi assosiaatiosopimuksen kauppaa koskevan osan jäädyttämistä? Entä sopimuksen keskeyttämistä kokonaisuudessaan sen 2 artiklan rikkomisen perusteella? Fingo pyytää kumpaankin vastausta kyllä tai ei
- Jos EU ei tee päätöstä syksyn aikana, onko Suomi valmis kansallisiin toimiin tai toimiin muiden jäsenmaiden kanssa?
- Miten Suomi varmistaa, etteivät sen omat toimet tue laitonta miehitystä?
Kolmannen kysymyksen osalta Fingo esittää, että valtioneuvosto teettää kokonaisvaltaisen selvityksen Suomen taloudellisista ja sotilaallisista kytköksistä miehitettyihin palestiinalaisalueisiin. Selvityksen tulisi kattaa valtion hankinnat, sijoitukset, puolustusalan yhteistyö ja tutkimusrahoitus, jotta kytkökset voidaan arvioida ja purkaa.
Fingon Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan (joulukuu 2025, n = 1 096) 74 prosenttia suomalaisista katsoo, että Suomen on puututtava johdonmukaisesti kaikkien maiden ihmisoikeus- ja kansainvälisen oikeuden loukkauksiin — myös liittolaisten ja kumppanien.
Lue avoin kirje kokonaisuudessaan: https://fingo.fi/ajankohtaista/kannanotot/fingon-avoin-kirje-ulkoministeri-valtoselle/
Lisätietoja
Johannes Hautaviita, kansainvälisen politiikan asiantuntija, Fingo
+358 50 317 6708 | johannes.hautaviita@fingo.fi
Silla Ristimäki, globaalin oikeudenmukaisuuden asiantuntija, Fingo
+358 50 317 6702 | silla.ristimaki@fingo.fi
