Fingo pyysi vuoden 2025 lopuksi suomalaisia ottamaan kantaa väitteeseen ”Suomen tulee reagoida johdonmukaisesti kaikkien maiden ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin, eikä sallia rikkomuksia liittolaisilta ja kumppaneilta mutta toisilta ei”. Kyselyn vastaajista 74 prosenttia oli samaa mieltä ja 19 prosenttia eri mieltä väitteen kanssa.
”Kyselyn tuloksen valossa suomalaiset haluavat päättäjiltä arvopohjaista ulkopolitiikkaa, joka perustuu kansainvälisen oikeuden johdonmukaiseen soveltamiseen. Tulkintamme mukaan kansalaiset toivovat Suomen rakentavan maailmaa, jossa oikeusvaltioperiaate toteutuu ja vallankäyttö perustuu lakiin – ei diilivetoiseen mielivaltaan ja kavereiden suosimiseen. Suomen tulisikin edistää ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta myös silloin, kun liittolaiset ja kumppanit eivät niitä noudata. Muuten laki menettää elinvoimansa ja rapautuu – meidän kaikkien oikeuksien ja etujen kustannuksella”, sanoo Fingon kansainvälisen politiikan asiantuntija Johannes Hautaviita.
Erilaisia ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden loukkauksia ovat tehneet viime vuosina niin Suomen kumppanit kuin muutkin valtiot.
- Venäjän hyökkäys Ukrainaan on loukkaus itsenäisen valtion koskemattomuuteen, eli YK:n peruskirjan artiklan 2(4) vastainen. Lisäksi Venäjä on syyllistynyt Ukrainassa sotarikoksiin, kuten kiduttamiseen sekä siviilien ja siviili-infrastruktuurin summittaiseen pommittamiseen.
- Israel on syyllistynyt kansanmurhaan sekä sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan Miehitetyillä
Palestiinalaisalueilla. Israelin palestiinalaisalueiden miehitys rikkoo myös kansainvälistä oikeutta ja YK:n peruskirjaa.
- Yhdysvaltojen uhkaus vallata Grönlanti tarvittaessa asevoimin on kansainvälisen oikeuden vastainen uhkaus rikkoen YK:n peruskirjaa. Yhdysvaltojen Iraniin kohdistuvat sotilaalliset uhkaukset ovat niin ikään YK:n peruskirjan artiklan 2(4) vastaisia. Myös muun muassa ”maahanmuuttopoliisi” ICE:n mielivaltaiset toimet polkevat ihmisoikeuksia YK:n ja asiantuntijoiden, kuten Human Rights Watchin lausuntojen mukaan.
- Kiina on syyllistynyt muun muassa muslimivähemmistöjen, kuten uiguurien, pidätyksiin, kidutukseen ja pakkotyöhön Xinjiangissa.
Myös Suomen osalta pitkäaikainen epäkohta on muun muassa saamelaisten kohtelu, jota on selvitetty viime vuosina esimerkiksi totuus- ja sovintokomissiossa.
Fingon mukaan maailmanpolitiikassa olisi syytä vahvistaa jo sovittuja periaatteita.
”Suomi osana Turvallisuusneuvostokampanjaansa voisi herättää keskustelua siitä, miten YK:n jäsenvaltiot voivat vahvistaa YK:n peruskirjan periaatteiden sitovuutta ja velvoittavuutta. Konkreettisia keinoja olisi esimerkiksi YK:n päätöksenteon demokratisointi ja kansainvälisten tuomioistuinten toimivallan vahvistaminen. YK:n perustamisen ajoilta juontuvat periaatteet ovat edelleen perusteltuja – ne tulee saada toteutumaan”, toteaa Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
Kyselyn aineisto on painotettu iän, sukupuolen, asuinalueen ja puoluekannatuksen (marraskuu 2025) mukaan kohderyhmää edustavaksi. Aineisto kerättiin Taloustutkimuksen toimesta 19.12.2025-30.12.2025 Internet-paneelitiedonkeruuna. Vastaajia oli yhteensä 1096.
Lisätiedot:
Ilmari Nalbantoglu | ilmari.nalbantoglu@fingo.fi | 050 317 6693
Johannes Hautaviita | johannes.hautaviita@fingo.fi | 050 317 6708