Ajankohtaista

Fingon kirje pääministeri Marinille EU:n monivuotisesta rahoituksesta

Fingo välitti huomioitaan EU:n monivuotisesta rahoituksesta pääministeri Sanna Marinille kesäkuun EU-maiden päämiesten kokouksen alla.

Kuuntele: Korona ja kehittyvät maat

Fingo aloittaa uuden kestävän talouden podcast-sarjan, jossa keskustellaan siitä miltä näyttää koronanjälkeinen maailma kehittyvissä maissa. Avausjakson vieraana on pitkän linjan kehitysyhteistyöasiantuntija, taloustieteen tohtori Ritva Reinikka.

Järjestöjen kannat ilmastolain uudistamiseen

Järjestöjen kannanotto kansainvälisen ilmastorahoituksen kirjaamisesta osaksi Suomen ilmastolakia. <br /> Fingon lisäksi kantapaperin takana ovat Suomen Lähetysseura, Plan International Suomi, Food and Forest Development Finland, Siemenpuu-säätiö sekä Suomen Unicef.

Komissaari Urpilainen painotti järjestöjen merkitystä: ”Tarvitsemme kehityshypyn”

Koronapandemia ja järjestöjen merkitys kestävän kehityksen edistämisessä – esimerkiksi nämä teemat nousivat esiin EU:n kansainvälisten kumppanuuksien komissaari Jutta Urpilaisen ja kehitysjärjestöjen webinaarissa. Fingon järjestämään tilaisuuteen osallistui lähes 90 henkilöä.

Fingon kirje ministeri Skinnarille 8.6.2020

Fingo välitti ministeri Skinnarille huomioitaan EU:n tulevaan kehitysrahoitukseen liittyen EU:n kehitysministerien kokouksen alla.

Kansalais- ja työmarkkinajärjestöjen arviointi kestävän kehityksen tavoitteiden edistymisestä

Agenda2030-ohjelman kestävän kehityksen tavoitteiden edistymistä eri seurataan vapaaehtoisilla maaraporteilla (Voluntary National Review, VNR). Suomi julkaisi toisen maaraporttinsa 3.6.2020. Raportissa arvioidaan jokaisen 17 kestävän kehityksen tavoitteen edistymistä Suomessa vuosina 2016−2019. Arvioinnin tehneet viranomaiset ja noin 50 kansalais- ja työmarkkinajärjestöä tuottivat itsenäisesti omat versionsa, jotka esitetään raportissa rinnakkain. Tähän dokumenttiin on koottu järjestöjen tekemien arviointien suomenkieliset versiot.

Suomi onnistunut edistämään kestävää kehitystä – kirittävää erityisesti globaalissa vastuussa

Suomen YK:lle tuottaman seurantaraportin mukaan Suomi on edelläkävijä monissa kestävän kehityksen tavoitteissa erityisesti sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen saralla. Suurimmat haasteet liittyvät suomalaisten kulutustottumuksiin, tuotantoprosesseihin ja ilmastotoimiin. Suomessa on myös merkittäviä sukupuolten tasa-arvoon liittyviä haasteita, kuten sukupuolittunut väkivalta ja sukupuolten väliset palkkaerot työmarkkinoilla.

Kansalais- ja työmarkkinajärjestöjen arviointi
kestävän kehityksen tavoitteiden edistymisestä

Agenda2030-ohjelman kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpano jatkuu vuoteen 2030 saakka. Tavoitteiden edistymistä eri maissa seurataan vapaaehtoisilla maaraporteilla (Voluntary National Review, VNR). Suomi julkaisi toisen Agenda2030-maaraporttinsa 3.6.2020. Raportissa arvioidaan jokaisen 17 kestävän kehityksen tavoitteen edistymistä Suomessa vuosina 2016−2019.

TOIMEKSIANTO: Fingon vaikuttamistyön väliarviointi 2020

Akuutista nälästä kärsivien määrä tuplaantumassa – miten järjestöt vastaavat ruokaturvan kriisiin? Kutsu virtuaaliseen mediatilaisuuteen

Keskiviikkona 3.6. klo 9:00 etäyhteyksin järjestettävässä mediatilaisuudessa Fingo, Fida, Kirkon Ulkomaanapu sekä FFD tarjoavat ajantasaista tietoa globaalista ruokaturvatilanteesta sekä arvioita hätäavun tarpeesta.

Avoin kirje Suomen hallitukselle: Järjestöt ovat osa koronaratkaisua – niiden toimintaedellytykset turvattava

Koronakriisi on koetellut Suomea ja koko maailmaa ja sen vaikutukset tulevat näkymään pitkään. Pandemian aiheuttamat kriisit mittaavat yhteiskuntien kestävyyttä ja kykyä toimia vaikeissakin olosuhteissa yhteisen hyvän ja yksittäisten ihmisten hyvinvoinnin varmistamiseksi.

Miksi #430miljoonaa-kampanja on tärkeä suomalaisten kehitysjärjestöjen työn näkökulmasta?

#430miljoonaa-kampanja edistää ihmisten ja valtioiden välistä taloudellista tasa-arvoa. Eriarvoisuuden lisääntyminen puolestaan heikentää talouskasvua ja vaikeuttaa YK:n kestävän kehityksen Agenda2030 -ohjelman tavoitteiden saavuttamista, joihin kaikki maailman maat ovat sitoutuneet. Suomalainen kehitysyhteistyösektori ei voi olla irti keskusteluista, joissa etsitään keinoja ratkaista aikakautemme suurimpia haasteita. <br />